Turun Seudun linja-autohenkilökunta osasto 100 juhlii lauantaina 5. lokakuuta 70 vuotista taivaltaan. Koska osaston historia on ainakin toistaiseksi kirjoittamatta, otamme vauhtia osaston viisikymmenvuotisjuhlista kahden vuosikymmenen takaa.

Juhlapaikka oli Turun Pyrkivän Urheilutalo ja juhlapuheen piti AKT:n puheenjohtaja Timo Räty. Puheessaan hän vaati, että ”myös kuntien on kannettava vastuunsa kilpailutuksen haitoista”. Hän totesi myös, että ammattiosasto on monella tavalla vaikuttanut koko AKT:n kehittämiseen.

Ammattiosastoa kahdeksankymmenluvun puolivälistä vuoteen 2006 johtanut Pentti Laukkanen piti juhlassa lyhyen kiitospuheen. AKT-lehden jutussa haastateltiin myös nuoremman polven aktiivia, Vainion liikenteen varapääluottamusmiestä Mikko Ahomäkeä. Häntä huolestuttivat mm. kilpailutus, kuljettajien suuri vaihtuvuus ja se, miten nuorempia saadaan mukaan toimintaan. Ahomäki valittiin lokakuussa 2006 osaston puheenjohtajaksi.

Kirjelmä työsuojelupiiristä ministeriöön

Laukkanen muistelee syyskuun puolivälissä puheenjohtajakautensa isoiksi asioiksi lakkoja, yhteistariffipalkkaa ja ns. Turku-liitettä, joka ammattiosaston vaikutuksesta on laajentunut kattamaan Turun lisäksi koko Föli-alueen.

Myös kuljettajien turvallisuus oli jo Laukkasen kaudella vahvasti esillä. Vuosituhannen alussa osaston epäluottamus työsuojelupiiriin oli niin suuri, että se kirjelmöi vuonna 2005 sen toiminnasta sosiaali- ja terveysministeriöön. Kirjelmässä todettiin, että tarkastukset ovat sinällään asiallisesti tehtyjä, mutta niiden jälkeen ei tapahdu mitään, joten koko toiminnalta oli tipahtanut pohja.

Työtaisteluista Laukkaselle on jäänyt mieleen etenkin vuoden 1991 neljän viikon lakko. Siihen liittyy myös ay-uran ehkä huvittavin muisto. Hän oli lakkovahtina Turun satamassa, jolloin paikalle ajoi turistibussi. Lakkovahdit ja Viking Linen henkilökunta kieltäytyivät päästämästä bussia laivaan. Pian paikalle tuli liikennöitsijä, joka sai luvan ajaa auton laivaan. Kuljettajana toiminut rikkuri nousi laivaan muiden matkustajien mukana. Koska laiva oli jo kymmenisen minuutta myöhässä, nostettiin lankonki saman tien ylös ja laiva irtautui laiturista ennen kuin liikennöitsijä ehti siitä poistua. Hänen oma autonsa jäi käymään satamaan ja liikennöitsijä teki vastahakoisen matkan Maarianhaminaan.

Sen verran reiluja lakkolaiset olivat, että ajoivat hänen autonsa asialliseen parkkiin, lukitsivat sen ovet ja jättivät avaimen laivayhtiön infoon.

Tapaus Andersson

Työsuhteen ehtoja polkeneen linja-autoyhtiö Anderssonin tippuminen Turun kilpailutuksesta oli ammattiosastolle merkittävä voitto. Työtä sen eteen tehtiin suunnilleen kymmenen vuotta. Tänä aikana yhtiön toimitusjohtaja sai mm. sakkoja työsyrjinnästä. Yritys oli syyttäjän mukaan maksanut esimerkiksi liian matalaa palkkaa virolaisille kuljettajille. Kuljettajat jäivät vaille heille kuuluvia ilta- ja viikonloppulisiä ja ylityökorvauksia, tai korvaukset makettiin senttiperusteisesti eikä prosenttiperusteisesti. Esimerkiksi 100 prosentin korotus oli korvattu sadalla sentillä.

Vihdoin joulukuun alussa 2015 Turun Sanomissa uutisoitiin, että ”Turku irtisanoi Oy Andesson Ab:n bussisopimuksen”. Ennen kuin tähän päästiin, oli ammattiosasto mm. kirjelmöinyt kaupungin ja joukkoliikennelautakunnan kanssa, pitänyt asiaa esillä julkisuudessa ja tehnyt valituksen Turun kilpailutuskuviosta Hallinto-oikeuteen sekä valittanut sen päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuonna 2009. Voittoa ei KHO:sta tullut, mutta tulipa näytettyä, että osastossa taistelutahtoa riittää.

Vessat ja taukotilat

Yksi osaston pitkäikäisistä murheenkryyneistä ovat vessojen ja taukotilojen puute ja kunto. Asia oli esillä jo Laukkasen puheenjohtajakaudella, mutta urakkaa riitti myös Ahomäellä, ja todennäköisesti myös hänen seuraajallaan.

AKT-lehden lisäksi asiasta kirjoitti mm. kaupunkilehti Turkulainen uutisoimalla 27.3. 2013 ”Linja-autonkuljettajat valittavat vessa-asioista”. Lehti kertoi, että linja-autonkuljettajat ovat osalla reiteistä ilman vessoja. Närää aiheutti myös wc-tilojen siisteys. Noin kahden kuukauden kuluttua Turun joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte väitti vastineessaan, että Turku on hoitanut kuljettajille asialliset wc-tilat. Hän väitti myös, että tämä on viranomaisten, ei AKT:n toiminnan ansiota. (WC-kuva).

Asian hienosti hoitaneet viranomaiset saivat sapiskaa Turun Sanomissa 16.10. 2016. Artikkelissa kerrottiin, ettei Föli-liikenteen kuljettajilla ole kaikilla reiteillä mahdollisuutta käyttää wc-tiloja. Lehti perusti artikkelinsa aluehallintoviraston tarkastusraporttiin, jossa ongelmia oli paljastunut yli kymmenellä linjalla. Useilla reiteillä taukotilat olivat lisäksi toisella päätepysäkillä ja aikaa taukojen pitämiseen toisella.

Piiraisesta puheenjohtaja osaston tuella

Kun AKT:lle valittiin Rädyn jälkeen puheenjohtajaa, asettui osasto syksyllä 2012 Turun aluetoimitsijana toimineen Marko Piiraisen tueksi. Piirainen toimi tuolloin TSL:n hallintojohtajana ja vastaehdokkaana oli historiantutkija Tapio Bergholm, joka on kirjoittanut mm. AKT:n historia kolme ensimmäistä osaa.

Puheenjohtajan vaihtumisen taustalla oli viestintäpäällikkö Hilkka Ahteen erottamisesta syntynyt jupakka. Osasto asettui Ahteen tueksi ja AKT:n valtuuston jäsenenä toiminut turkulainen linja-autonkuljettaja Annika Nurmi kertoi Turun Sanomissa, että ”jotkut ovat uhanneet erota liitosta, jos muutosta ei tapahdu”.

Osasto oli edustajiensa kautta mukana myös valtakunnas tes-politiikassa. Edellisen edustajakokoskauden (2018-2022) Ahomäki toimi AKT:n linja-autojaoston puheenjohtajana. Vuonna 2010 tes-kierroksella hän kritisoi osaston nimissä sovittelijan esitystä toteamalla, että se oli laadittu täysin työnantajan toiveiden mukaisesti.

Kohti tulevaa

Takana 70 vuotta, mutta mitä edessä? Oikea henkilö sitä pohtimaan on osaston sihteeri ja Nobinan Turun ja Oulun pääluottamusmies, vuonna 2011 alalle tullut Niko Holm, 32.

Holm uskoo, että mikäli sopimuspolitiikassa onnistutaan, niin jäsenmäärä kasvaa. Jos tehdään huonoja sopimuksia, niin jäsenmäärä laskee. Jäsenkehitykseen vaikuttaa hyvin paljon myös se, miten osasto on paikallisesti onnistunut vaikuttamaan asioihin ja järjestämään toimintansa.

Tulevaisuuden kannalta keskeisenä Holm pitää nuorten saamista mukaan toimintaan. Toinen iso haaste on kuljettajien monet kansalliset ja kulttuuriset taustat. Tässä hän toivoo liitolta vahvempaa tukea, esimerkiksi enemmän ja helpommin saavutettavaa monen kielistä materiaalia ammattiliiton ja ammattiosaston toiminnasta ja merkityksestä.

Digitalisaation hän ei usko ratkaisevan toimintaan kohdistuvia ongelmia osastotasolla, vaikka uudet viestintäkanavat hyviä ovatkin. Tosin osaston kotisivut ovat hänestä tärkeä kanava tiedon jakamisessa.

– Uskon edelleen, että on paras tavata kasvotusten kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa.

Hän painottaa myös avoimuutta osaston viestinnässä ja toiminnassa. Perinteisen edunvalvontatyön ohella hän uskoo tarvittavan edelleen myös vapaa-ajan toimintaa.

– Voisi ajatella, että aamupäivä olisi koulutusta ja iltapäivää jotain muuta, hän pohtii.

Tulevaisuudessa hän näkee ammattiosaston merkityksen korostuvan jo yksin sen takia, että organisaatioltaan keventynyt AKT ei pysty enää palvelemaan jäseniään niin hyvin kuin aiemmin.

– Ammattiosasto on lähellä ja siellä on aina joku, joka tietää, sanoo Niko Holm.

Artikkeli perustuu Mikko Ahomäen kokoamaan leikekirjaan ammattiosaston toiminnasta sekä Pentti Laukkasen, Mikko Ahomäen ja Niko Holmin haastatteluun.