Kesäpäivien ajotaitokisoissa aloitettiin kilpailunjohtaja, aluetoimitsija Pentti Hämäläisen kirjallisten kokeiden pähkinöitä pureskelemalla. 22 kilpailijaa ratkoi teoriakokeen kymmenen kysymystä. Myöhemmin kuultiin, että Jarkko Vihervaara Imatralta selvitti ne ainoana ilman virhepisteitä. Yleis- ja ammattitiedot palkittiin, kuten se pieni kompa, kuinka monensilla kesäpäivillä oltiinkaan?

Asfalttikentällä ensi tehtävänä oli arvioida tynnyrien väliin sopiva leveys, josta oma ajoneuvo mahtuu kulkemaan. Ajotarkkuutta testattiin ajamalla rekisterikilpi maahan merkityn tikkataulun yläpuolelle napakymppiin. Paikka jää piiloon eli arvion varaan, vaikka peili tuulilasin yläpuolella auttaakin. Peruutettu takaetäisyys osoittautui kilpailijoille liki haastavimmaksi. Moni ajoi lähelle ja sitten vielä hieman lisää – törmäten puomiin ja virhepisteille. Se on se kuljettajan ”jos mä vielä vähän”, nauroivat kilpailijat itselleen. Lopuksi arvioitiin viiden metrin suojatie-etäisyys auton eteen. Neljällä tehtävällä saatiin kilpailijoille selkeät erot.

– On jännää, Tuomo Laakso totesi, vaikka on ajanut yli 40 vuotta ja sekä SM- sekä MM-mitaleja on useampia. Laakso pohtii, että kisoista on paljon apua töissäkin, kun arviointitaidot paranevat. Arkena hän ajaa betonisoraa Maanrakennus P. Örnin palveluksessa Hyvinkäällä.

– Täällä saa periaatteessa kolhaistakin – töissä ei.

Ensikertalaisiakin mahtui mukaan Mikko Mäkisen tavoin. Suorituksen jälkeen mies tuumi, että paremminkin olisi voinut mennä. ”Eka kertaa jos olit, niin hyvin meni” miestä kannustettiin ja oltiin oikeassa. Mäkinen nappasi koko kisan parhaan tuloksen. Kilpailijat tsemppasivat reilusti toisiaan.

– Hyvää keliä tilasin, mutten näin hyvää, tuumi kilpailun johtaja Pentti Hämäläinen.

Paahdetta riitti, mutta kisasta nauttivat sekä kilpailijat että kannustusjoukot. Maaliin on päästy, rata oli hyvä, Sami Laihinen ja Juuso Kalliomäki Porista totesivat.

– Kaikki oli niin helppoa, vitsaili Kuusamon kuninkaaksi kutsuttu Paavo Skön. Ja pääsikin palkinnoille.