Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Aihe: Kannanotto

AKT: ”Pelkäämme, että päättäjät eivät ymmärrä paikallisen sopimisen laajentamisen merkitystä”

Julkaistu

AKT:llä on todellinen huoli, mitä tapahtuu työehtosopimuksien yleissitovuudelle, mikäli paikallista sopimista laajennetaan hallituksen esittämällä tavalla. AKT näkee, että nyt kasvatetaan merkittävästi työnantajien valtaa työpaikoilla ja uhataan työsuhteiden minimiehtoja.

AKT on antanut lausunnon hallituksen esitykseen paikallisesta sopimisesta. Liitto katsoo, että paikallisen sopimisen laajentamisessa heikennetään merkittävästi työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Erityisesti uhataan kahta asiaa eli luottamusmiehen asemaa ja yleissitovuutta. Hallituksen esitys toimii vain työnantajan eduksi.

Hallituksen esityksellä heikennetään luottamusmiesten asemaa työntekijöiden edustajana. Luottamusmiehillä on sopijaosapuolena koulutusta ja osaamista esimerkiksi työlainsäädännöstä ja työehtosopimuksista. Irtisanomissuoja merkitsee, ettei luottamusmiehen tarvitse pelätä työpaikkansa puolesta ottaessaan asioihin kantaa. Kun työpaikan sopijaosapuoli on kokematon, vailla ammattiliiton osaamista ja tukea – työnantaja saa heti enemmän valtaa.

Toiseksi kun paikallinen sopiminen laajennetaan järjestäytymättömään kenttään – yritysten tarve järjestäytyä työnantajaliittoihin vähenee. Toisin kuin hallitus on väittänyt, tämä uhkaa yleissitovaa työehtosopimusjärjestelmää. Mikäli ei ole riittävää määrää järjestäytyneitä yrityksiä, yleissitovuuden ehdot eivät täyty. On jo nyt aloja, joilla yleissitovia työehtosopimuksia ei ole, kuten esimerkiksi taksiala, jolla työehdot ovat kirjavat tai olemattomat.

– Nyt on todellinen pelko siitä, että syntyy sellaisia alueita tai aloja Suomeen, jossa ei ole minkäänlaisia työehtoja. Yleissitovat työehtosopimukset ovat tarjonneet minimityöehdot suurelle osalle suomalaisia. Se on perustava osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Työelämän taksiuudistus kuvaa hyvin nykyistä kehitystä. Jos yleissitovuus menetetään, työpaikalla ei ole velvoitetta toimia minkään työehtosopimuksen mukaan tai noudattaa sitä. Jos yleissitovuus poistuu esimerkiksi kuorma-autoalalta, ei ole enää ”suomalaisia työehtoja” joiden mukaan Suomen maanteillä ajetaan.

– Pelkäämme, että kaikki päättäjät ja kansanedustajat eivät ymmärrä tämän lainsäädännön merkitystä. Nyt muutetaan asioita, joilla on kauaskantoisia seurauksia jokaisen suomalaisen työehtoihin.

Sinua voisi kiinnostaa myös

  • Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut: ”Mikään ei voita sellaista jäsenhankintaa, kun kysyy omalta työkaverilta oletko jo jäsen”

    Julkaistu: |
    Aihe: LUOTTAMUSHENKILÖKURSSIT
  • AKT: Luottamusmiehen aseman heikentäminen on vallan siirtämistä työnantajalle

    Julkaistu: |
    Aihe: PAIKALLINEN SOPIMINEN
  • AKT:lle voitto työtuomioistuimessa Finnairin hotellisopimusta koskevassa kanteessa

    Julkaistu: |
    Aihe: TYÖTUOMIOISTUIN