AKT:n tes-neuvottelut pyörähtivät käyntiin joulukuussa. Työehtosopimusten aikaansaanti on ammattiliiton ydintehtävä ja edunvalvonnan kulmakivi. Mitä vahvemmin järjestäytyneistä työyhteisöistä liitto koostuu, sitä vahvempi on sen neuvotteluasema myös työehtosopimustasolla. Ammattiliitto on lopulta yhtä kuin järjestäytyneet työpaikan työntekijät.

Yhdessä kohti samaa tavoitetta

Syyskuussa ympäri Suomea aloitettiin kampanja, jonka tavoitteena oli nostaa tietoisuutta lähestyvistä tes-neuvotteluista ja liiton merkityksestä. AKT:n jäseniä on kokoontunut ympäri Suomea satapäin tes-kierroksen ja kampanjan suunnittelun tiimoilta. Työpaikoille suunnatun kampanjan keskeisenä ja konkreettisena toimena niin työpaikkojen luottamusmiehet kuin työpaikka-aktiivit ovat toteuttaneet lokakuun lopusta lähtien kyselyä, joka on toiminut keskustelujen tukena nostaen tietoisuutta ja toiminut väylänä liiton jäseneksi.

Pääluottamusmies Olli Kettusen työpaikalla Koiviston Auto Oy:ssä Lahdessa lähdettiin toimeen marraskuun loppupuolella.

– Kyselystä on ollut hyötyä. Kampanja on ollut hyvä ja jokseenkin onnistunut. On ollut hyviä jutteluhetkiä ihmisten kanssa, joita ei muuten tapaa. Kyselyn avulla pääsi käymään enemmän henkilökohtaisia keskusteluita kuin aiemmin. Yleensä vaan jutellaan yleisistä työhön liittyvistä asioista.

Kyselyä oli toteuttamassa työpaikan ydinporukka. Mukana oli myös työsuojeluvaltuutettu Jarkko Latvala.

– Kampanja toimi hyvänä herättäjänä siitä, että tessit umpeutuvat ja neuvottelut ovat edessä. Se toimi myös hyvänä keskustelun avaajana tessien teosta. Monellakaan ei ole tietoa, minkälainen prosessi on työehtosopimusten teko ja mistä neuvotteluvoima lopulta kumpuaa. Kyselyä tehdessä oli helpompi käydä läpi asioita, jotka ovat esteenä AKT:n jäseneksi liittymisessä, Latvala jatkaa.

Kettunen näki kampanjoinnin olleen merkittävää myös työpaikan oman edunvalvonnan kehittämisessä.

Yhteinen kampanja on koonnut tekijöitä yhteen, ja he ovat käyneet tuhansia keskusteluja lähes sadalla toimipaikalla. Tämä kertoo sekä jäsenten sitoutumisesta yhteiseen ponnistukseen että aktiivisuudesta sopimusalojen työpaikoilla. Kyselyn toteuttaminen on vaatinut onnistuakseen leveitä hartioita. DSV:n pääluottamusmies Oskari Kolehmainen Vantaalta piti yhtenä tärkeimmistä asioista sitä, että hän onnistui kokoamaan ja innostamaan työpaikkansa väkeä käymään keskusteluja.

– Yksin porukan läpikäynti olisi ollut haaste, mutta kyselyä tekemässä oli muitakin. Meillä on työpaikalla hyvä porukka ja teemme asioita yhdessä. Tyytyväinen olen siitäkin, että työkavereilla oli hyvä asenne ja ripaus rohkeutta lähteä käymään keskusteluja. Noin sadan henkilön jututtaminen vei meiltä noin kaksi viikkoa. Homma meni yllättävänkin hyvin, Kolehmainen sanoo.

Kokemukset kampanjasta ovat olleet Lahdessa ja Vantaalla pääosin positiivisia. Harva jätti kyselyyn vastaamatta. Osa työntekijöistä ei aluksi uskaltanut antaa mielipidettään. Kettunen ja Latvala pitivätkin tärkeänä sitä, että kerrottiin mistä on kyse ja ettei kenenkään vastaukset mene työnantajalle tiedoksi.

”Nappaako” yhteiset asiat sittenkin?

Välillä saamme kuulla tarinaa siitä, etteivät työntekijöitä kiinnosta yhteiset edunvalvonta-asiat ja että porukka on passiivista. Lahden ja Vantaan kokemukset kertovat erilaisesta tilanteesta, ja siksi väitettä on syytä haastaa. Työntekijät ovat halunneet antaa mielipiteensä sekä oman panoksensa ja tukensa työpaikkojen edunvalvontatyölle. Kettusen mukaan jopa liittoon kuulumattomiakin kiinnostavat työehdot. Vahvaa tukea on tullut myös tes-neuvottelijoille. Kampanjan aikana Latvala on saanut varmuutta, että työpaikan porukka on valmis taistelemaan työehtojensa puolesta. Kettunen on päätynyt samanlaiseen lopputulokseen kiteyttäen asian seuraavasti:

– On ollut mukava huomata, kuinka porukka on hereillä, lukevat uutisia sekä seuraavat ja ovat valmiudessa, jos heitä tarvitaan yhteisten asioiden hoitamiseen. Semmoista aktiivisuutta on ainakin löytynyt, että mahdollisen lakon tullessa väkeä on valmis portille, Kettunen toteaa.

Liiton jäsenyys ja sen tärkeys ovat olleet kampanjan kärkiaiheita läpi syksyn. Kampanjoinnilla on tavoitettu paljon järjestäytymättömiä. Jäsenyydestä on puhuttu myös Kolehmaisen työpaikalla.

– Jäsenyyttä kohtaan on ollut suurta kiinnostusta. Laskettiin, että peräti joka neljäs kyselyyn vastannut liittoon kuulumaton työntekijä oli kiinnostunut jäsenyydestä. Heitä tietenkin pyydettiin liittymään, Kolehmainen kertoo.

Järjestötyön ytimessä keskustelu työkavereiden kanssa

Ammattiliittoa ei ole ilman yhtenäistä työporukkaa. Kuinka porukka nivoutuu yhteen ja sitoutuu yhdessä tekemiseen? Siihen ei ole oikopolkua: porukan jututtamisen, asioista kysymisen ja kuuntelemisen kautta syntyy luottamus ja usko yhdessä tekemiseen. Tämä ei ole uutta AKT:ssa. Tähän perustuu koko liiton vahvuus. Tämä voima ja yhteinen viesti on auttanut kohti yhteistä päämäärää – liiton ydinmerkityksen ymmärrettäväksi tekemisessä.

Kampanjan aikana ihmisten puhuttaminen ja varsinkin heidän kuuntelemisensa ovat keskiössä, mutta sen tärkeyttä ei pidä unohtaa kampanjan jälkeenkään. Yhtenäisyydelle on tarvetta aina, ei vain tes-neuvottelujen aikana.