AKT:n johto sai valtuudet ilmoittaa työtaistelutoimenpiteistä
AKT:n hallitus päätti perjantain 20. tammikuuta kokouksessa nostaa AKT:n työtaisteluvalmiutta. Hallitus antoi liiton johdolle valtuudet päättää työtaistelutoimenpiteistä. Tätä käännettä oli mediassa odotettu. Spekulaatiot siitä miten ja missä AKT työtaistelunsa järjestää, alkoivat välittömästi.
Työntekijäliitot ottavat yhteispelillä napakkaa otetta työehtosopimusneuvottelukierroksesta. Sekä Teollisuusliitto että Palvelualojen ammattiliitto PAM ennättivät jo tammikuussa jättää myös lakkovaroitukset. Teollisuusliitto jätti 17. tammikuuta lakkovaroitukset Teknologiateollisuus ry:lle sekä Kemianteollisuus ry:lle. Toimialakohtaiset ylityökiellot tulivat voimaan heti. PAM antoi kaupan alalle oman lakkovaroituksensa 22. tammikuuta. Toteutuessaan lakot alkaisivat varastoissa 6. helmikuuta ja kaupoissa 11. helmikuuta. AKT voi tarvittaessa tukea tätä linjaa omilla päätöksillään.
SAK:n liittojen laaja yhteistyö haastaakin työnantajapuolen kovan koordinaation tes-kysymyksissä. Tästä kertoi jo uusi avaus eli Teollisuusliiton, PAMin sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n yhteinen mediatilaisuus ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta 9. tammikuuta. Se vei eteenpäin SAK:n hallituksen päätöstä liittojen palkkayhteistyölinjasta, joka on näkynyt julkisuudessa tunnuksella #palkkaliitto. Tilaisuus kiinnosti mediaa ja sähköisti tes-kierrosta.
Neuvottelut ovat edenneet hyvin tahmeasti
Työehtosopimusten neuvottelutilanne on kaikkien liittojen näkökulmasta haastava. Yksi tekijä on Venäjän hyökkäyssodasta aiheutunut liki 10 prosentin inflaatio eli palkankorotuspaineet ovat kovia. Neuvotteluja ei myöskään helpota julkiselle puolelle aiemmin syntynyt ratkaisu, joka automaattisesti nostaa kunta-alan palkkoja vielä muille liitoille sovittujen korotusten päälle.
SAK:n liittojen yhteinen palkankorotustavoite lähtee Saksan teollisuuden palkkaratkaisusta. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto muistutti tammikuun mediatilaisuudessa, että mikäli Saksan korotustasoa ei ylitetä, ei myöskään olla viemässä Suomelta kilpailukykyä tai kiihdyttämässä inflaatiota. Tätä näköalaa vahvistaa se, että työllisyyden näkökulmasta teollisuudella menee hyvin. AKT:n osalta nähdään yhtenä vaikuttavana tekijänä jo kroonistunut kuljettajapula, mikä patistaa työnantajapuolta tulemaan vastaan palkoissa.
Tilanne on vakava. Ihmisten on vaikea selvitä laskuistaan ja arkipäivästään.
Työnantajaosapuoli irtaantui aiemmin tupo-mallista, silti se on ikään kuin jatkanut sitä yksipuolisesti.
– Työnantajapuoli ajattelee asiaa niin, että Teknologiateollisuus ratkaisee muille liitoille sopimuksen valmiiksi. Muissa neuvotteluissa ei tarvitse kuin kopiokonetta käyttää, Riku Aalto kritisoi.
AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa, että aiemmin tätä Teknologiateollisuus-vetoista -mallia käytettiin vähin äänin. Nyt asiasta jopa puhutaan neuvottelupöydässä avoimesti. Tämä on jyrkästi ristiriidassa siihen, että puhutaan liitto- ja jopa työpaikkakohtaisista ratkaisuista. Kaikilla liitoilla pitäisi olla mahdollisuus todellisiin neuvotteluihin.
– Jos työnantaja koordinoi ja sillä on kattoajattelu, meillä on lattia-ajattelu. Vaikka on erinäköisiä palkankorotusmalleja tason pitää olla kaikille sama ja riittävän suuri, Kokko toteaa.
Uusia toimia jo liipasimella
AKT:n näkökulmasta tammikuun viimeinen viikko on ratkaiseva. Mikäli edistystä ei synny ennen kuun vaihdetta, on AKT:n vauhditettava neuvotteluja järjestöllisillä toimenpiteillä. AKT:n sopimusalojen työehtosopimukset päättyvät valtaosin 31.1.2023. Samalla päättyy liiton työrauhavelvoite.
AKT on jo lähettänyt terveiset teknologiateollisuuden työnantajaliitolle, joka on kansalaisten ostovoiman suhteen paljon vartijana:
– Toivomme, että työnantajaliitot todella ymmärtävät tavallisten ihmisten ahdingon, jota ostovoiman väheneminen merkitsee. Tilanne on vakava ja nyt ihmisten on todella vaikea selvitä laskuistaan ja arkipäivästään. Tarvitaan ostovoimaa selvästi tukevia palkkaratkaisuja, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom toteaa.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry neuvottelee kaikkiaan 12 työehtosopimuksesta, jotka ovat päättymässä 31.1.2023. Neuvotteluja käydään Autoliikenteen Työnantajaliitto (ALT) ry:n kanssa kuorma-auto-, linja-auto-, huoltokorjaamo- ja terminaalitoiminta-alojen, linja-autoasemien sekä säiliöauto- ja öljytuotealan sekä huolinta-alan varastoterminaalien sopimuksista. Satamaoperaattorit ry:n kanssa neuvotellaan ahtausalan sopimuksesta. Neuvotteluja käydään myös elintarvikealan- ja kaupan automiesten, taksiliikenteen sekä Airpron sopimuksesta.
– Neuvotteluratkaisuun pyritään ilman muuta, mutta sisältö ratkaisee. Palkkojen ja työehtojen on oltava riittävällä tasolla, jotta uusia sopimuksia saadaan solmittua, Ismo Kokko sanoo.
Artikkeli on julkaistu lehdessä 1/2023.
