Orpo-Purran hallitus haluaa pikavauhtia rajoittaa lakko-oikeutta ja tekee sen kyseenalaisin perustein. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ei hyväksy hallituksen aikeita puuttua lakko-oikeuteen ja rajoittaa työntekijöiden tärkeää, viimeistä keinoa puolustaa oikeuksiaan.

Suomessa hallitus rakentaa tarinaa, jonka mukaan lakko-oikeuden muutoksissa ei olisi kyse perusoikeuksien rajoittamisesta, vaan kansallisesta kilpailukyvystä. Vertailua tehdään eri maihin tarkoitushakuisesti ja hallituksen toimiksi valikoituu vain sääntelyä, joka on epäedullista työntekijöiden kannalta. Työntekijöille edulliset keinot työrauhan edistämiseksi on rajattu esityksistä pois.

- Hallitus on poiminut haluamansa rusinat muiden Pohjoismaiden pullista. Sen perustelut lakko-oikeuden rajoituksille eivät kerta kaikkiaan ole kestäviä, sanoo AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.

Toisin kuin hallitus väittää, esimerkiksi Ruotsissa poliittisia lakkoja ei ole lailla rajoitettu. Sen sijaan Ruotsissa neuvotteluyhteys työnantajien ja työntekijöiden välille on rakennettu niin vahvaksi, että yhteisymmärrys on helppo saada syntymään ja jo se rajoittaa tarvetta lakkoilla.

- Kun perustuslailla suojattuja perusoikeuksia lähdetään rajoittamaan, tulee sen olla sekä yleisesti hyväksyttävää että painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimaa. Perusoikeuksia ei voi rajoittaa tarpeettomasti, ennakoivasti tai vain varmuuden vuoksi. Asiaa valmistelevasta kolmikantaryhmästä on tihkunut tietoja, että juuri tästä on kyse, Kokko sanoo.

Lakko-oikeus kuuluu saumatta työntekijöiden ammatilliseen järjestäytymisoikeuteen. Suomi muiden maiden mukana on ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön ILOn työtaisteluoikeutta koskevat yleissopimukset.

Hallituksen kaavailemat rajoitukset koskisivat poliittisia työtaisteluja sekä ns. tukityötaisteluja, joissa liitot tiukan paikan tullen tukevat toisiaan. Tukea tarvitsee yleensä työnantajan erityisen painostuksen kohteena oleva liitto tai ryhmä, eivätkä tukitaisteluun ryhtyvät hyödy asiasta itse millään tavalla.