Paikallista sopimista käsittelevässä kolmikantatyöryhmässä lähdetään siitä, että luottamusmiehellä ei olisi enää entistä asemaa paikallisessa sopimisessa. Hänet voitaisiin korvata käytännössä kenellä tahansa ”reippaalla henkilöllä”. Pahimmillaan tämä voi mennä jopa niin, että työnantajat ryhtyvät valitsemaan omat neuvottelukumppaninsa, jonka kanssa he sopivat työehtojen heikentämisestä. Luottamusmiehen aseman heikentämisellä haetaan vallan siirtämistä työnantajille.

- Työntekijöiden edustajilla täytyy olla riittävä osaaminen sopimisesta, vahvistettu työsuhdeturva sekä mahdollisuus käyttää aikaa tehtäväänsä. Muutoin sopiminen ei ole tasavertaisella pohjalla. Siksi emme hyväksy luottamusmiesten aseman heikentämistä, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa.

Luottamusmiesten irtisanomissuoja on erittäin merkittävä jo pelkästään siinä, että luottamusmies voi avata suunsa työntekijöiden puolesta niin työnantajalle kuin medialle pelkäämättä työpaikkansa menettämistä. Luottamusmiehen aseman myötä heikkenee työntekijöiden mahdollisuus pitää puoliaan.

Toinen megaluokan kysymys on valtakunnallisten työehtosopimusten korvaaminen yrityskohtaisilla. Hallitus suunnittelee, että yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla korvattaisiin käytännössä valtakunnalliset, mikä puolestaan lopettaisi Suomesta työehtosopimusten yleissitovuuden.

- Suomessa ollaan kokonaisuudessaan siirtymässä Metsäteollisuuden malliin. Korvaamalla valtakunnalliset tessit yrityskohtaisilla, pääsee käytännössä työehtosopimusten yleissitovuudesta eroon ja iso joukko työntekijöitä putoaisi tyhjän päälle. Tilannetta ei muuta miksikään se, vaikka lainsäädäntöön jäisikin tyhjä pykälä, kun ei sillä enää olisi käytännön merkitystä, Kokko sanoo.

Jatkossa yrityskohtaiset työehtosopimukset voitaisiin sopia Suomen ulkopuolella, mikäli sopimuksia olisi ollenkaan – esimerkkinä Tesla Ruotsista. Kilpailutilanne Suomessa repeäisi ja veisi mahdollisuuden rehellisiltä yrittäjiltä.

Paikallisen sopimisen kolmikantainen työryhmä jatkaa työtään tammikuun loppuun 2024 asti. Hallituksen työryhmät ovat jo nyt osoittautuneet teatteriksi, jossa työntekijöiden edustajilla on yleisön rooli.

- Suomen hallitus ei ole osoittanut sen enempää halua luopua työelämäheikennyksistä kuin neuvotella asioista. Tämä tarkoittaa, ettei ole muita vaihtoehtoja kuin varautua siihen, että edessä on valtakunnallisia työtaisteluita, Kokko sanoo.