AKT-lehden selvitys: Sovintoehdotukset myötäilevät työnantajien tavoitteita
On erittäin harvinaista, että työnantajapuoli joutuu hylkäämään työriidan sovintoehdotuksen. Nykyisen valtakunnansovittelijan kaudella tilanne on korostunut.
Työnantajajärjestöillä on ammattiliittoihin verrattuna erittäin hyvät mahdollisuudet saada valtakunnansovittelijan toimistosta itseä miellyttävä sovintoehdotus. Vuosina 2018–2023 vain neljä ehdotusta yhteensä 69:stä on ollut sellaisia, etteivät ne ole kelvanneet työnantajien edustajille.
Näistä kahteen myös työntekijäpuoli oli tyytymätön, ja vain kaksi olisi sopinut työntekijöille muttei työnantajille.
Samaan aikaan työntekijäpuoli on joutunut hylkäämään peräti 32 sovintoehdotusta, näistä 30 yksinään.
Ero tarkoittaa sitä, ettei valtakunnansovittelijan toimistoon meneminen ole molemmille osapuolille samanlainen riski. Työnantajapuolen on huomattavasti kannattavampaa turvautua työriidoissa valtakunnansovittelijaan, koska sillä on suurempi todennäköisyys saada omia tavoitteitaan myötäilevä sovintoehdotus.
Vain neljä ehdotusta yhteensä 69:stä on ollut sellaisia, etteivät ne ole kelvanneet työnantajien edustajille.
Tiedot perustuvat AKT-lehden tekemään selvitykseen sovintoehdotuksista ja niiden hyväksymisistä ja hylkäämisistä.
Selvityksessä ovat mukana vuosilta 2018–2023 kaikki sellaiset valtakunnansovittelijan toimiston tekemät sovintoehdotukset, jotka ovat luettavissa valtakunnansovittelijan nettisivuilla ja joiden hyväksytyksi tai hylätyksi tulemisesta löytyy tieto.
Sovintoehdotuksista ja niiden hyväksymisestä ei ole valmiiksi koottua tilastoa, ja nettisivuilla on joitakin puutteita ainakin vuoden 2021 kohdalla. Selvityksestä puuttumaan jääneiden sovintoehdotusten määrä ei kuitenkaan ole merkittävä eikä vaikuta kokonaiskuvaan.
Huonoin vuosi menossa
AKT-lehden selvityksen perusteella varsinkin nykyisellä valtakunnansovittelijalla Anu Sajavaaralla on ollut vaikeuksia laatia sellaisia sovintoehdotuksia, että työntekijäpuolikin voisi ne hyväksyä.
Sajavaaran tekemistä sovintoehdotuksista vain neljä eli 29 prosenttia on tullut hyväksytyiksi, kun muilla vuosina 2018–2023 vaikuttaneilla sovittelijoilla hyväksyttyjen osuus on keskimäärin 56 prosenttia. Sajavaaran tekemistä ehdotuksista yhden hylkäsivät sekä työntekijät että työnantajat, lopuista hylkäämisistä vastasivat työntekijöiden edustajat.
Sovintoehdotuksissa ja niiden läpimenossa on eroja myös vuosien välillä.
Tämän vuoden ehdotuksista on hyväksytty 27 prosenttia, viime vuoden ehdotuksista 47 prosenttia ja sitä edellisen 71 prosenttia.
Vuonna 2021 sovintoehdotuksia annettiin valtakunnansovittelijan toimiston vuosiraportin mukaan kolme, mutta tiedot niistä puuttuvat eivätkä ne ole mukana selvityksessä. Vuonna 2019 sovintoehdotuksista hyväksyttiin 54 prosenttia ja selvityksen ensimmäisenä vuonna 63 prosenttia.
Kolmas ei kelvannut kenellekään
Millaisia sitten ovat harvinaisuudet eli työnantajapuolen hylkäämät sovintoesitykset?
Tuorein työnantajille vastenmielisistä ehdotuksista liittyi kiinteistöpalvelualan tämäntalviseen pitkään ja vaikeaan kiistaan. Osapuolina olivat Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kiinteistyötyönantajat ry.
PAMille keskeinen tavoite neuvotteluissa olivat euromääräiset palkankorotukset, mutta ensimmäisessä sovintoehdotuksessa korotukset olivat vain prosenteissa. PAM hylkäsi ehdotuksen, työnantajaliitto olisi hyväksynyt.
Toisessa sovintoehdotuksessa oli jo eurokorotukset, mutta muuten PAM ei ollut siihen tyytyväinen. Kolmannessa sovintoehdotuksessa palkankorotuksia oli vain hieman viilattu, mutta enää ehdotus ei kelvannut työnantajillekaan. Osapuolet löysivät kuitenkin sovun keskinäisillä neuvotteluillaan.
Sovintoehdotuksissa ja niiden läpimenossa on eroja myös vuosien välillä.
Myös vuonna 2019 molempien hylkäämää ehdotusta edelsi sovintoehdotus, jonka työnantajapuoli olisi hyväksynyt. Tässä kiistassa oli kyse Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välisestä työehtosopimuksesta.
Ainoat sellaiset sovintoehdotukset, jotka vain työnantajapuoli hylkäsi, ovat vuodelta 2018.
Yliopistoja koskeneessa kiistassa ammattiliitot Juko, Pardia ja JHL olivat ehdotukseen tyytyväisiä, Sivistystyönantajat ry ei. Kyseessä oli kiistan ensimmäinen sovintoehdotus, ja sovittelijan toinen yritys meni läpi.
Satamien nosturinkuljettajia ja satamavalvojia koskevassa työriidassa osapuolina olivat puolestaan AKT, Suomen Merimies-Unioni ja viittä satamaa edustava Avainta ry. Tässäkin kiistassa ensimmäisen sovintoehdotuksen hylkäsi työnantajapuoli ja toinen hyväksyttiin.
