Viime syksynä toteutettu lukijatutkimus osoittaa, että paperilehti on edelleen kaikkein tärkein tapa lukea AKT-lehteä. Paperilehti hallitsee lähes suvereenisti. 87 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoo lukevansa AKT-lehteä paperilehtenä. 9 prosenttia vastaajista kertoo lukevansa paperilehden rinnalla verkkolehteä. Nuoret ovat kenties odotustenmukaisesti enemmän sinut verkkolehden kanssa, ja alle 25-vuotiaista 12 prosenttia kertoo lukevansa vain verkkolehteä.

62 prosenttia kaikista vastaajista ei kuitenkaan ole lukenut lainkaan verkkolehteä. Pari prosenttia vastaajista on jopa sitä mieltä, ettei AKT tarvitse lainkaan verkkolehteä.

Se on harvoja paperilehtiä enää mitkä tulee omaan postilaatikkoon, käyttöliittymä on paljon parempi kuin nettilehdissä.

Vaikka digilehteä ei lueta niin paljon kuin painettua lehteä, näkee moni myös sille oman paikkansa.

Digilehti on hyvä, ja jatkakaa saman malliin. Verkkolehti on tätä päivää ja siitä suuri kiitos.

60 prosenttia vastaajista kertoo lukevansa lehdestä kaiken tai suurimman osan. Osuus kasvaa, mitä vanhemmista ikäluokista on kyse. Kaikkein vähiten lehteä kyselyn perusteella lukevat 25–34 -vuotiaat, joista vain 37 prosenttia kertoo lukevansa lehdestä kaiken tai suurimman osan.

Lähes joka kolmas vastaajista kertoo silmäilevänsä lehteä tai lukevansa satunnaisia juttuja. Alle 25-vuotiaista puolet vain silmäilee lehden läpi. Yli 65-vuotiaat puolestaan käyttävät aikaa lehden parissa. Heistä 78 prosenttia lukee lehden kokonaan tai suurimmaksi osin.

Miehet lukevat naisia useammin koko lehden, 39 prosenttia naisista vain silmäilee sen läpi.

Eniten kiinnostavat ajankohtaiset asiat

Tärkeimmäksi syyksi lehden lukemiseen nähdään ajankohtaisista asioista saatava tieto, jota lehdestä löytää 72 prosenttia vastaajista.

Toiseksi keskeisimmäksi syyksi nähdään se, että lehti kertoo AKT:n jäsentensä puolesta ajamista asioista, ja myös tiedot liiton tapahtumista ja toiminnasta koetaan tärkeäksi.

Artikkelit AKT:n ajamista ja varsinkin voittaneista oikeustaisteluista ovat äärimmäisen mielenkiintoisia.

Kiinnostus AKT:n ajamiin asioihin ja työmarkkina- ja sopimusaiheisiin korreloi vastaajien iän mukaan, mutta eläke-ikäisten eli kohdalla kiinnostus näihin asioihin ehkä melko luonnollisestikin hieman putoaa.

Nuoremmat ikäluokat ovat vanhempia kiinnostuneempia lehden viihteellisestä sisällöstä, ja he näkevät lehden lukemisen muita ikäluokkia useammin myös ajanviettotapana. Yksi merkittävä syy lehden lukemiseen on myös tottumus: miehistä 31 prosenttia kertoo lukevansa tavan vuoksi, naisista osuus on hieman matalampi, 21 prosenttia.

Kolumnisisällöstä kiinnostavimpana nähtiin duunarikolumni ja tämän jälkeen lehden pääkirjoitus.

Pelkästään verkkolehdessä julkaistavat Työmarkkinasanastovideot sekä Linja-autonkuljettajan videoblogi puolestaan eivät nauti niin suurta suosiota, luultavasti juuri verkkolehden vähäisen lukemisen vuoksi. Naiset arvostavat hieman miehiä enemmän lehden lakiasia- ja talousaiheisia kolumneja

Viihde- ja kulttuuripuolelta kiinnostavin sisältö olivat historia-aiheiset jutut sekä 60 vuotta sitten -sarja, kuukauden runoa piti puolestaan kiinnostavana ainoastaan 24 prosenttia vastaajista. Naiset ovat miehiä selvästi kiinnostuneempia viihde- ja kulttuurijutuista, lukuun ottamatta historia-artikkeleita ja 60 vuotta sitten -sarjaa.

Liittoasioista kiinnostavimpia olivat liiton tapahtumista, kuten satama-, kuorma-auto tai linja-autopäivistä kertovat jutut, joita piti kiinnostavana 70 prosenttia vastaajista.

Koko lehden suosituinta sisältöä ovat kuitenkin jutut työehtosopimuksista, työpaikkajutut ja ajankohtaiset työmarkkinakysymykset. Työehtosopimusjuttuja piti paljon tai jokseenkin kiinnostavana 79 prosenttia vastaajista.

Pikkusen raakempaa tekstiä silloin, kun ollaan isojen asioiden äärellä. Ei pidä kirjoittaa liian sivistyneesti, sillä se ei tyydytä duunaria. Vähän enempi ”perkelettä” kerrontaan.

Hyvällä tiellä. Pitää muistaa juurensa. Ei työväen etuja muut muista. AKT on sopivasti piikkinä lihassa, kun yritetään heikentää työehtosopimuksia. Paperilehteä tarvitaan yhä, verkkolehti täydentää. Varsinkin tes-kierroksilla ja lakonuhkien aikaan verkkolehti on tärkeä. Samoin hallitusneuvotteluissa.

Politikoimaan lehden ei kuitenkaan lähtökohtaisesti haluta ryhtyvän, vaan kertovan asioista neutraalisti.

Myös kehitysehdotuksia löytyy

Lehden ulkoasu saavutti kyselyssä arvosanaksi lähes 4:n keskiarvon asteikolla 1–5. Ulkoasullisesti lehden parhaimmaksi puoleksi nähdään se, että tekstit ovat selkeitä ja helposti luettavia. Tästä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä 79 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Myös juttujen pituudet nähtiin pääosin sopiviksi ja kuvat selkeiksi.

Vaan jos hyvää, niin huonoakin. Vaikka ulkoasun koetaan pääosin olevan kunnossa, erityisesti avoimista vastauksista löytyy monia ulkoasuun liittyviä kehityskohteita.

Jotkut näkevät esimerkiksi lehden koon ongelmalliseksi:

Postinkantaja aina ruttaa lehden kurttuun, mikä vähentää lukuintoa merkittävästi.

Lehti joko tavallisen lehden kokoiseksi, kuten esimerkiksi Ilta-Sanomat, tai sitten pienemmäksi kuin nyt.

Lehden ulkoasu saa lukijoilta parannusehdotuksia myös taiton, yleisilmeen, painojäljen, värimaailman kuin kuvien käytönkin osalta.

Sisällöllisesti moni vastaaja ikävöi Roiskeläppä-vitsipalstaa, mutta toisaalta palautteessa myös kiitellään siitä luopumista:

Hyvä kun roiskeläpän kaksimieliset murrosikäisten vitsit jätettiin laatulehdestä pois.

Kyselyssä toivotaan myös nykyistä enemmän juttuja nuorista jäsenistä sekä tarinoita ihan tavallisesta työelämästä.

Juuritason öljyltä ja hieltä haisevia juttuja. Muutkin jäsenet tekevät kovaa duunia kuin aktiivijäsenet.

Isossa kuvassa lukijat tuntuvat kuitenkin olevan tyytyväisiä lehden sisältöön ja ulkoasuun. Yleisarvosanaksi lehdelle arvosanan 4 antaa 62 prosenttia vastaajista, arvosanan 5 puolestaan 16 prosenttia, vain alle prosentti vastaajista on niin tyytymättömiä, että arvioi lehden heikoimmalla yleisarvosanalla 1.

AKT-lehden lukijatutkimus toteutettiin syksyllä 2023 kyselynä, johon vastasi 1307 henkilöä. Vastaajista 81 prosenttia oli miehiä ja 19 prosenttia naisia. Tutkimus oli osa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijan Arttu Iivarin opinnäytetyötä.

Sitaatit ovat lukijatutkimuksen avoimista vastauksista.