Kotkan Ahtaustyöntekijöiden puheenjohtaja Tom Hemming valittelee, että nyt runnottavana olevaan "Suomen malliin" kuuluu osana valtakunnansovittelijan käsien sitominen.

– On nähtävissä selvästi, että on elinkeinoelämä ja Suomen Yrittäjät ovat yhdessä rakentaneet paketin hallitusohjelman työmarkkinaosuuden, ja väitteistä huolimatta siellä ei ole kuunneltu muita.

Hemming sanoo, että ulospäin on haluttu antaa kuva siitä, että olisi neuvoteltu kolmikantaisesti julkisuudelta syrjässä, mutta sen mukaan, mitä hän on toimintaan osallistunut, totuus on toisenlainen. Neuvottelut eivät ole olleet aitoja.

– SAK:n edustajille on sallittu pöydissä läsnäolo- ja puheoikeus, mutta heidän kannanottonsa eivät ole päätyneet papereihin.

Työnantajapuoli ei neuvottele tosissaan, koska heidän ei tarvitse vaan he saavat tahtonsa läpi tarvittaessa vaikka pakottavalla lainsäädännöllä.

Pohjolan Liikenteen varikon laidalla on iloinen puheensorina ja makkaranpaiste. Pohjolan Liikenne on suurin Kotkassa toimiva linja-autoyhtiö, ja se omistaa toisen yhtiön, Jyrkilän. Näiden lisäksi Onnibusilla on varikko Kotkassa. Koko osasto 001:n väki on puheenjohtajan mukaan osallistunut kiitettävän hyvin yhteisten tavoitteiden tukemiseen. Tuore puheenjohtaja Henna Heijari on sitä mieltä, että periksi ei pidä antaa. Jos hallitus saa nyt tahtonsa läpi, työehtojen heikennyksille ei tule loppua.

Heijarikaan ei usko, että tilanne ratkeaa ihan pian, niin lukittuneet asemat ovat. Osaston jäsenistä neljä oli torstaina mukana Senaatintorin mielenosoituksessa.

– Tarvitaan vielä aika monta tapahtumaa, ennen kuin hallitus tulee vastaan. Todennäköisesti tulee uusia, pidempiä lakkoja.

– Ehkä ne sitten ymmärtävät, Heijari huokaisee.

Kotkalaisia harmittaa sekin, että Elinkeinoelämän Keskusliiton johdossa on Sunilasta kotoisin oleva Jyri Häkämies.

Hemmingin mielestä on vaarallinen tie, että enää järjestöt eivät neuvottelisi keskenään vaan mahdollisimman paljon sovittaisiin yrityksissä.

– Tämä on sillä lailla ovelasti rakennettu kuvio, että vaikka jonkin asian eteneminen saataisiin estettyä, jonkin toisen asian avulla työnantajan tahto pääsee läpi.

Hemming nostaa heikennyksistä erityisesti esiin lakko-oikeuden rajoittamisen, sillä se liittyy kaikkeen. On tietoinen valinta, että työnantajapuoli haluaa ajaa asiat siihen pisteeseen, että työntekijöillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä lakkoon.

– Ja sitten sanotaan, että "katsokaa, Suomi on niin lakkoherkkä maa että lakkoja pitää rajoittaa".

Yhdistys on varautunut lakkoon pitämällä jäsenet ajan tasalla tapahtumista pitkin syksyä ja talvea. Sen vuoksi kenellekään ei tullut yllätyksenä, että valitettavasti ennemmin tai myöhemmin asiat ajautuivat tähän pisteeseen.

Hemming arvelee, että työnantajapuoli on osannut odottaa työntekijöiden reaktiota, ja on olemassa jokin taloudellinen kipuraja, jonka jälkeen neuvotteluihin päästään aidommin kuin nyt.