KESÄ LÄHESTYY ja sen myötä kesälomakausi. Vuoden alkupuolella on aina hyödyllistä kerrata vuosiloman kertymiseen ja loman antamiseen liittyviä periaatteita. Lomaa säätelee vuosilomalaki. Usein myös oma työehtosopimus vaikuttaa loman määrään.

Vuosilomalaki kertoo sen 5 §:ssä, että työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Tässäkin on poikkeuksensa. Mikäli työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti alle vuoden, lomaa kertyy kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kun loman pituutta lasketetaan, päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

Lomanmääräytymiskuukaudella tarkoitetaan kalenterikuukautta. Lomaa kertyy lomanmääräytymisvuoden aikana, joka taas on 1.4. ja 31.3. välinen ajanjakso. Paljonko lomaa kertyy, riippuu myös siitä, mitä työntekijän kanssa on sovittu työajasta. Niin kutsuttuja ansaintasääntöjä on kaksi eli 14 päivän ja 35 tunnin säännöt. Sääntöjä ei sovelleta päällekkäin. Ansaintasääntö voi kuitenkin vaihtua, jos sovittu työaika muuttuu pidemmäksi aikaa.

Lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Tämä 14 päivän sääntö on ensisijainen. Sitä sovelletaan yleensä kokoaikatyötä tekeviin työntekijöihin.

Jos työntekijä on työsopimuksen mukaisesti työssä niin harvoin, ettei 14 työssäolopäivän sääntö täyty tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, käytetään toista sääntöä. Silloin lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan kalenterikuukausi, jonka aikana on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai 7 §:ssä tarkoitettua työssäolon veroista tuntia. 35 tunnin sääntöä sovelletaan yleensä osa-aikatyöntekijöihin.

Näiden sääntöjen perusteella työntekijän täysi vuosiloma on normaalitapauksessa 30 lomapäivää lomanmääräytymisvuodelta. Näin on mahdollisuus verrata oman työehtosopimuksen tuomia etuja normaaliin täyteen vuosilomaan.

Vuosiloman antaminen

Vuosiloman antamisesta säädetään vuosilomalaissa. Lähtökohta on, että kertyneestä vuosilomasta 24 päivää on annettava lomakaudella 2.5.–30.9. eli kesälomana. Mikäli lomaa on kertynyt alle 24 päivää, myös se loma on annettava tuolla kaudella.

24 päivää ylittävä osa kertyneestä lomasta tulee antaa ennen seuraavan lomakauden alkua eli lomakausien välissä. Tätä osaa vuosilomasta kutsutaan talvilomaksi ja se on yleensä kuuden lomapäivän mittainen.

Vuosiloman pilkkomisesta eli antamisesta pienemmissä jaksoissa voidaan varsin vapaasti sopia työntekijän ja työnantajan kesken. 12 lomapäivää on kuitenkin aina annettava yhtäjaksoisena.