AKT:n juristitiimille tulee aika ajoin tutkittavaksi tapauksia, joissa useimmiten ulkomaalaistaustainen kuljettaja on ilman asianmukaista työsopimusta tehnyt lähes olemattomalla palkalla pitkiä työrupeamia.

Palkka on maksettu ilman palkkalaskelmia jopa suoraan pankkiautomaatin seinästä kuljettajan käteen. Tuttuja ovat myös ulkomaisten marjanpoimijoiden homeiset majoitustilat muutaman euron tuntipalkkoineen ja työpaikan sosiaalitiloissa asuvien ravintolatyöntekijöiden palkattomat ja tauottomat työpäivät. Meille Suomeenkin on ollut jo jonkin aikaa rantautumassa ilmiö, joka ei pelkästään sorra yksittäistä työntekijää, mutta myös heikentää työelämän luotettavuutta ja turvallisuutta. Tällainen toiminta vääristää yritysten kilpailua ja on kaiken lisäksi myös rikollista toimintaa.

Suomessa kaikilla työntekijöillä on oikeus lain ja työehtosopimusten mukaisiin työehtoihin. Työperäisellä hyväksikäytöllä tarkoitetaan sitä, että heikossa asemassa olevaa työntekijää käytetään hyväksi taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi.

Työsuhteen vähimmäisehdot koskevat esimerkiksi työaikaa, palkkaa, perhevapaita, sairauspoissaoloja ja lomia. Kun työnantaja ei noudata työsuhteen vähimmäisehtoja, voi kyse olla työperäisestä hyväksikäytöstä tai jopa ihmiskaupasta.

Työperäinen hyväksikäyttö voi ilmetä esimerkiksi siten, että työntekijälle maksetaan liian pientä palkkaa ja teetetään liikaa työtä. Työperäisessä hyväksikäytössä kyse voi olla lievemmästä työehtojen polkemisesta tai vakavammasta teosta, jolloin työntekijää on voitu harhauttaa, uhkailla tai pitää ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa.

Työsuojeluviranomaisen (AVI) tehtävä on valvoa työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista ja työsyrjintää. Työsuojeluviranomainen ei tee edunvalvontaa, eli ei nosta kannetta työntekijän puolesta eikä toimi avustajana oikeudessa vaan sen hoitaa virallinen syyttäjä ja mahdollisesti työntekijän ammattiliitto.

Työsuojelutarkastajat kertovat tarkastuksista työpaikoille, joissa kukaan ei myönnä olevan töissä, vaan vain sattumalta paikalla esim. puuhailemassa ravintolankeittiössä kaikenlaista. Jos joku tunnustautuu työntekijäksi ei työajoista kerrota eikä työaikakirjanpito, jos sitä on, ole luotettava. On myös tapauksia, joissa samat työntekijät eivät saavu työpaikalle omatoimisesti, vaan heidät tuodaan päivittäin työpaikalle. Edellä mainitut tunnusmerkit ovat merkkejä työperäisestä hyväksikäytöstä.

Ihmiskauppaa on muun muassa pakkotyö, jossa rikoksen uhria on erehdytetty tai hänet on riippuvaista asemaa tai turvattomuutta hyväksi käyttäen alistettu toimimaan ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa. Kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja ihmiskaupan tunnusmerkit ovatkin hyvin lähellä toisiaan. Tilanne on lähellä ihmiskauppaa, jos työtä teetetään kohtuuttomasti työsuojelunäkökohdat täysin huomioimatta tai ihmisarvoa loukkaavissa oloissa. Käytännössä tällaisissa tapauksissa puhutaan uuden ajan orjatyöstä, jonka vastustamiseen tulee suhtautua vakavalla otteella. Poliisi tutkii työperäistä hyväksikäyttöä rikoksena muun muassa työsyrjinnän, kiskonnantapaisen työsyrjinnän, kiskonnan ja ihmiskaupan rikosnimikkeillä. Vuosittain langetetaan myös tuomioita työperäisen hyväksikäytön perusteella.