Samalla kun Orpon hallitus rajoittaa lakko-oikeutta ja heikentää irtisanomissuojaa sekä ay-liikkeen asemaa, puhutaan EU:ssa ilahduttavan paljon työolojen, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien, ammattiliittojen aseman ja asianmukaisen palkkauksen parantamisen tärkeydestä. Keskustelemme myös siitä, miten luodaan sääntelyä tulevaisuuden työelämää varten, sillä tulevaisuuden trendit ovat jo todellisuutta.

Yksi merkitykseltään valtava kokonaisuus on tekoälyn vaikutus niin työntekijöihin, johtamiseen kuin kokonaisten toimialojen perusrakenteisiin. Teknologinen kehitys on muovannut juuriaan myöten kuljetus- ja logistiikka-alaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kun kilpailu kovenee maailmanlaajuisessa tavaroiden ja pääomien virrassa, vaatimukset tehostamisesta ja kehittämisestä väistämättä vaikuttavat myös työntekijöihin.

Teknologista kehitystä perustellaan usein kustannustehokkuudella, mutta samalla on tärkeää tunnistaa, että teknologia usein on kaukana neutraalista, kun katsotaan miten se vaikuttaa työpaikkojen todellisuuteen. Siksi meidän tulee olla hereillä ja luoda tarpeellista työntekijöiden asemaa ja oikeuksia turvaavaa sääntelyä.

Mikä on siis kuljetusalan työntekijän asema algoritmijohtamisen ja esimerkiksi robotisaation maailmassa? Maailman työjärjestö ILO julkaisi keväällä tutkimuksen, jossa avattiin näitä kysymyksiä.

Osa kehityksestä erityisesti robotisaatiossa on parantanut työturvallisuutta sekä vähentänyt fyysistä kuormittavuutta erityisesti varastotyössä. Tietokoneavusteisuus on lisännyt myös työn sujuvuutta niin hyvässä kuin pahassa. Samalla kuitenkin tekoälyn hyödyntäminen on lisännyt valvontaa sekä heikentänyt työntekijöiden itsemääräämisoikeutta työnsä suhteen – usein työnantajan määräysvaltaa vahvistaen.

On tärkeää tunnistaa, miten algoritmien merkityksen kasvaessa työntekijöiden oletetaan olevan joustavampia, sopeutuvampia sekä tekemään monia yhtäaikaisia työtehtäviä. Työntekijöiden oletetaan omaksuvan uusia järjestelmiä, vaikka ne eivät vastaa työn tarpeita. Tietokone saattaa esimerkiksi antaa järjettömän ehdotuksen kuljetusten toimittamiseksi. Työtä seurataan yhä enemmän suhteessa tavoitteisiin, jotka on määritelty irrallaan työntekijöistä. Tässä tekoäly tarkoittaa yhä vahvempaa mahdollisuutta mitata suoriutumista – pahimmillaan jopa ahdistavaan kontrollointiin asti.

Ensimmäisenä askeleena näiden kysymysten hoitamisessa on juuri voimaan astunut EU:n tekoälyasetus. Silti kaipaamme vielä täydentävää sääntelyä erityisesti tekoälyn käytöstä esimerkiksi sen suhteen, mitä tietoja työntekijöistä kerätään. Päätöksiä esimerkiksi työntekijöiden suoriutumisesta, palkkauksesta tai jopa työsuhteen päättymisestä ei pidä ulkoistaa tekoälylle, koska kysymys on työntekijöiden perusoikeuksista.

Tekoäly voi olla hyvä renki, ja vain siinä se on parhaimmillaan – se meidän EU:ssa tulee aina muistaa, kun rakennamme tulevaisuuden yhteiskuntia ja työelämää.