Olen usein aikaisemminkin kirjoittanut siitä, miten vähän Suomi näkyy ruotsalaisessa mediassa. Usein tuskailen myös sitä, että Suomi-kuva on kovin kapea ja mielikuva tuppisuina ryyppäävistä suomalaisista istuu tiukassa. Käänne näkyvyydessä alkoi mielestäni pandemian ja Sanna Marinin myötä, ja viimeistään Nato-prosessin aikana mediassa alkoi näkyä myös Suomea kehuvia otsikoita.

Lähiviikkoina ruotsalaisissa lehdissä on ihasteltu Suomen presidentinvaaleja. Ehdokkaiden keskinäinen kunnioitusta ja keskustelujen sovittelevuutta kehuva Dagens Nyheterin pääkirjoitus 18 helmikuusta 2024 oli otsikoitu ”Ottakaa mallia Suomesta, ei USA:sta”. Kirjoittajan mukaan Suomi on 2000-luvulla onnistunut monissa asioissa Ruotsia paremmin. Hänen mielestään Suomessa ei ole lähdetty mukaan kaikkiin kokeiluihin vaan on keskitytty siihen, mikä on olennaista maan hyvinvoinnin kannalta – kouluissa, puolustuksessa ja yhteiskunnan yleisessä valmiudessa.

Kirjoittaja jatkaa kehujaan toteamalla, ettei globalisaation ja sosiaalisen median ruokkima polarisaatio ole horjuttanut suomalaista poliittista keskustelukulttuuria. Tästä hän nostaa esiin presidentin vaalin ja erityisesti kärkikaksikon keskenään sopiman kauniin eleen voiton vahvistuttua. Vaalin voittaja, vastavalittu presidentti Alexander Stubb kävi ensimmäisenä vastaehdokkaansa Pekka Haaviston vaalivalvojaisissa kiittämässä hienosta kampanjasta korostaen, että ”Enää ei ole Alexin tiimiä ja Pekan tiimiä, on vain Suomen tiimi”.

Kirjoittaja mainitsee Suomen poliittiset lakot, mutta jatkaa silti tekstiään toteamalla, että Suomi on Ruotsille inspiraation lähde, jonne hän kehottaa lukijoitaan matkustamaan oppia saamaan. Hänen mielestään Ruotsissa tähyillään turhan usein Yhdysvaltoihin ja omaksutaan piikittelyn ja loanheiton kulttuuri, yhteisen rakentavan keskustelun sijaan.

Ja voi miten toivonkaan, että voisin allekirjoittaa kaikki saamamme kehut! Toivon, ettei Suomen kouluja pilata, ettei hyvinvointivaltiota ajeta alas ja että keskusteluyhteys yli yhteiskuntaluokkien ja poliittisten näkemysten säilyy. Ettei rasismille anneta sijaa, eikä pikavoittoja haeta heikompia kurittaen. Toivon, että jatkossakin olisimme yhteinen Suomen joukkue.

Suomen hallitus ei kuuntele liittoja, ja tilanne on huono. Hyvinvointivaltiota ja sopimusyhteiskuntaa yritetään ajaa alas. Olen ylpeä siitä joukkovoimasta, jota suomalainen ammattiyhdistysliike näyttää. Ja vaikka haluankin nostaa Suomen maailman kartalle hyvässä, pidän kovaa ääntä myös käynnissä olevasta taistelusta. Informoimme jatkuvasti kollegoitamme Euroopassa ja maailmanlaajuisesti Suomen tilanteesta ja varoitamme kansallismielisen oikeiston valtaan pääsystä.

Koska todellakin toivon, että voin jatkossakin olla ylpeä synnynmaastani.