EDUSKUNTAVAALEISSA MÄÄRITELLÄÄN SUUNTAA, johon Suomea viedään seuraavat neljä vuotta. Poliittinen muisti on lyhyt, mutta näin vaalien alla kannattaa muistella miten äänestämällä voi vaikuttaa sekä hyvässä, että pahassa. Tulevan eduskunnan kokoonpano heijastelee sitä, mihin suuntaan työelämän kysymyksiä tulevaisuudessa viedään. Vuoden 2015 eduskuntavaalit ovat vielä kuitenkin niin lähellä, että niihin voi muistin helposti virittää. Vaalit voitti keskusta, jonka jälkeen keskustan Juha Sipilä muodosti hallituksen, johon kuuluivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Sipilän tie politiikkaan oli tullut yrityselämän kautta ja hänen ajateltiinkin tuovan politiikkaan yrittäjämäistä otetta.

Palkansaajille Sipilän yrittäjämäinen ote kävi selväksi jo heti hallituksen alkutaipaleella, kun hallitus julkaisi syyskuussa 2015 pakkolakipaketin. Paketti sisälsi lakimuutosehdotuksia joissa mm. loppiainen ja helatorstai muutettaisiin palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä. Sairaslomiin ehdotus sisälsi karenssipäivän sekä korvauksen alentamisen muilta sairaslomapäiviltä. Ylityökorvaukset haluttiin puolittaa, sunnuntaikorvauksia pudottaa, vuosilomaa lyhentää julkisella sektorilla ja yksityisten työnantajien sosiaaliturvamaksuja alentaa. Aiotut toimet olivat pyllistys suomalaista sopimusyhteiskuntaa kohtaan, koska aikaisemmin työmarkkinajärjestöjen välillä sovittavia asioita haluttiin viedä saneluvallan alle.

PALKANSAAJAJÄRJESTÖT KOKOSIVATKIN RIVINSÄ nopeasti Sipilän hallituksen pakkolakeja vastaan ja järjestivät suurmielenosoituksen hallituksen politiikkaa vastaan syyskuun lopulla. Pakkolait törmäsivätkin suureen vastustukseen palkansaajien toimesta sekä perustuslaillisiin ongelmiin. Lopulta pakkolait muuttuivatkin hallituksen yritykseen solmia työmarkkinajärjestöjä koskevaa kilpailukykysopimusta eli ’’kiky-sopimusta’’. Sopimus saatiinkin solmituksi kesällä 2016. Kiky-sopimuksessa ammattiliitot kiristettiin pakkolakien uhalla sopimaan työajan pidennyksistä sekä muista heikennyksistä työehtosopimuksiin ja sosiaaliturvamaksujen siirrosta työnantajalta työntekijöiden maksettavaksi. AKT kuitenkin lopulta jättäytyi pois sopimuksesta, mutta sosiaaliturvamaksujen siirto työnantajilta työntekijöille koski myös AKT:n jäseniä.

Sosiaaliturvamaksut ovat edelleenkin sopimuksen mukaisesti työntekijöiden maksettavina ja niiden palauttaminen edeltävälle tasolle ei ole käynyt aivan mutkattomasti. Vaikka ammattiliitot ovat näkyvästi yrittäneet saada asiaa julkisuuteen ja palauttaa maksut ennalleen, jo kerran tehtyjen muutosten kumoaminen on ollut työlästä eikä ole vielä tuottanut toivottua tulosta. Jotta tilanne saataisiin palautettua ennalleen, vaadittaisiin palkansaajamyönteinen hallitus, joka ottaisi päätöksenteossa huomioon palkansaajajärjestöjen toiveet. Myös osa muista pakkolaeiksi esitetyistä heikennyksistä on valunut työelämän lakeihin ja neuvottelupöytiin. Tästä esimerkkinä sunnuntailisä, jonka voi uuden työaikalain mukaan sopia toisin työehtosopimuksilla. Työajan pidennyksiä sopineet ammattiliitot ovat joutuneet käyttämään paljon energiaa työajanpidennyksien pois sopimiseen alakohtaisissa työehtosopimusneuvotteluissa.

EDUSKUNTAVAALIT KÄYDÄÄN sunnuntaina 2. huhtikuuta ja niissä äänestäjät päättävät suunnan tuleville valtiopäiville. Ennakkoon äänestämässä voi käydä kotimaassa 22.–28.3.2023 ja ulkomailla 22.–25.3.2023.

On erittäin tärkeää, että tulevissa vaaleissa menestyvät sellaiset puolueet, jotka pitävät huolen siitä, että ammattiliitot voivat sopia jäsenilleen tärkeistä työelämäkysymyksistä, eikä asioita sanella ulkoapäin. AKT on julkaissut omat eduskuntavaalitavoitteensa. Ne pitävät sisällään kuljetusalan toiminnan kannalta tärkeitä parannuksia sekä työelämän lainsäädäntöä parantavia ehdotuksia. Myös keskusjärjestö SAK on aloittanut oman kampanjoinnin eduskuntavaaleihin ja listannut työntekijämyönteiset ehdokkaat osoitteeseen eduskuntavaaligalleria.fi. Eduskuntavaaleissa me äänestäjät valitsemme meille päättäjät, jotka määrittävät suunnan johon työelämänkin lainsäädäntöä viedään!