Viime marraskuussa Suomen Olympiastadion täyttyi iloisista kasvoista. Pitkän korona-ajan jälkeen päästiin viimein todistamaan maailmanluokan ottelua, kun Suomen jalkapallomaajoukkue Huuhkajat kohtasi Ranskan supertähtiä vilisevän joukkueen Qatarin jalkapallokisojen karsinnoissa. Mikäpä siinä, ihan jokainen tarvitsee varmasti iloa marraskuuhunsa.

ON KUITENKIN hyvä muistaa, että Qatarin kisat ovat vaatineet valtavat inhimilliset veronsa. Maan työvoimasta 95 prosenttia on siirtotyöntekijöitä, jotka kokevat usein hyväksikäyttöä. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on arvioinut, että kisojen myöntämisen jälkeen noin 6 500 työntekijää olisi kuollut muun muassa stadioneiden rakennustyömailla. Nämä tilastot sisältävät vain osatotuuden, sillä niissä ei ole esimerkiksi tilastoituja filippiiniläisten ja kenialaisten kuolemia. Jo näillä luvuilla voi kuitenkin karkeasti laskea, että vuosien 2010 ja 2020 arviolta 12 siirtotyöntekijää on kuollut viikossa muun muassa siksi, että työmaiden turvallisuus on ollut puutteellista.

QATARISSA on ollut käytössä viime vuosiin asti kafala-järjestelmä, joka käytännössä sitoo työntekijän työnantajaansa. Kafalassa jokainen ulkomailta tullut työntekijä saa sponsorin, joka vastaa muun muassa työntekijän viisumista ja oikeudellisesta asemasta. Työntekijä tarvitsee myös sponsorinsa luvan lähteäkseen maasta tai vaihtaakseen työpaikkaa. Kafala periaatteessa lakkautettiin Qatarissa vuonna 2020, mutta käytännössä sen soveltaminen jatkuu edelleen. Myöskään järjestäytyminen ja sitä kautta työntekijöiden oikeuksien turvaaminen ei ole Qatarissa sallittua.

Jos meille kisakatsomon lippu maksaa muutamasta kymmenestä eurosta muutamaan sataan euroon, on se hinta, jonka nepalilainen tai kenialainen siirtotyöntekijä ja hänen perheensä maksaa, huomattavasti korkeampi. Työmailta palaavat työntekijät ovat usein huonossa kunnossa niin fyysisesti kuin henkisestikin. He itse ja heidän perheensä kantavat tätä taakkaa vielä senkin jälkeen, kun kisat ovat jo olleet jo kauan ohi.

SIKSI onkin tärkeää, että julkisuudessakin jalkapallofaneiksi tunnustautuvat penäävät kisajärjestäjiltä vastuuta. Valtaisa medianäkyvyys on auttanut ennenkin. Esimerkiksi Brasiliassa vuoden 2014 jalkapallokisojen mediahuomio poiki työntekijöille paremmat työolot ja palkankorotukset.

SASK on aloittanut kampanjan, joka pyrkii korostamaan siirtotyöntekijöiden oikeuksia Qatarissa. On ollut ilo huomata, että kampanja on herättänyt paljon positiivista huomiota ja siihen ovat lähteneet mukaan myös muun muassa Palloliitto sekä Jalkapallon Pelaajayhdistys. Yhdessä saammekin paremmin muutosta aikaan.

SASKilla on hanke Nepalissa, joka keskittyy turvalliseen siirtotyöhön. Nepalista lähdetään paljon muun muassa Qatariin.