Järjestimme marraskuun alussa Tukholmassa NTF:n eli pohjoismaisia kuljetustyöntekijöitä edustavan järjestömme voimin konferenssin. Siinä reilut 60 kollegaa eri Pohjoismaista kokoontui keskustelemaan haasteista ja mahdollisuuksista liittyen vihreään siirtymään kuljetuksissa. Konferenssin osallistujat olivat maanteiden tavaraliikenteen, julkisen henkilöliikenteen sekä huolinta- ja varastojaostoista.

Ajankohtaisen aiheen lisäksi energiaa saliin toivat hyvät esiintyjät. Scanian edustaja kertoi yhtiön näkemyksiä tulevaisuuden kuljetusmuodoista ja painotti koko tuotantokaaren kestävyyttä pelkän polttoaineen tarkastelun sijaan. Konferenssin puhutuin esiintyjä oli kuitenkin Dafo Vehicle Fire Protection -yhtiöstä. Esitys oli sopiva sekoitus tietoa sähköautojen akkuihin liittyvistä vaaroista ja ratkaisukeinoista. Asenteella ”Näe vaara ja ratkaise se”.

Sähköautoihin enemmän perehtyneet luultavasti tietävätkin, että akut voivat leimahtaa palamaan vaurioituessaan ja niitä on hankala sammuttaa. Tuli saattaa syttyä uudestaan, ja sammutettu auto tulee siksi pystyä eristämään tunneiksi sammuttamisen jälkeenkin. Minä en ollut pohtinut asiaa normaalia kuluttajaa enempää ja sain paljon ajattelemisen aihetta. Olen katsellut taloyhtiömme autotallin lataustolppia uudella mielenkiinnolla. Video ladatessa tuleen leimahtavasta sähköpotkulaudasta jäi myös mieleen.

Sähkökulkuneuvot ovat varmasti osa kestävää ratkaisua. Niihin liittyvät uudet uhkatekijät pitää kuitenkin tiedostaa, henkilöstöä on koulutettava ja vaaratekijät minimoitava käytännön järjestelyillä. On varmasti syytä keskustella, mitä sähkölaitteita saa kuljettaa mukana busseissa, junissa ja lautoilla. Ja millä edellytyksillä.

Myös AKT:n edustajia oli paikalla ja he osallistuivat keskusteluihin aktiivisesti. Pohjoismaisten kokousten keskusteluosuudet eivät aina ole vilkkaimmasta päästä, ja puheenvuoroja saa välillä kalastella. Tukholmassa ei tätä ongelmaa ollut. Keskustelut kävivät vilkkaina niin pöytäkunnissa kuin yhteisestikin. Osallistujia piti oikein muistutella tauoista, jotta tulkit pysyivät tahdissa mukana. Singahtelin mikrofonin kanssa kokoushuoneen laidasta laitaan, ja käsi toisensa jälkeen nousi pyytämään puheenvuoron. Tätä me olemme kaivanneet!

Paikan päällä ehtii lisäksi kahvitauoilla tutustua kollegoihin ja sopia yhteistyöstä laajemminkin. Sitä ei Teams-kokouksissa tapahdu.