Maamme hallitus tavoittelee työsopimuslakiin muutosta, joka mahdollistaisi määräaikaisen työsopimuksen solmimisen työntekijän kanssa nykyistä helpommin. Työntekijän kanssa voitaisiin jatkossa tehdä määräaikainen työsopimus enintään vuodeksi ilman erityistä perustetta. Hallitusohjelmassa on lisäksi kirjaus, jonka mukaan lainsäädännössä varmistetaan se, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista. On hyvä tietää, että työsopimuslaki nykyiselläänkin mahdollistaa määräaikaisen sopimuksen ilman perustetta tietyin edellytyksin.

Nykytila on, että työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä, yhteenlaskettu kesto tai niiden kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

Määräaikaisten työsopimusten käyttämistä rajoitetaan tällä hetkellä kahdella tavalla. Ensinnäkin jokainen määräaikainen työsopimus (yhtä poikkeusta lukuun ottamatta) edellyttää perusteltua syytä. Sijaisuus ja rajattu työkokonaisuus lienevät yleisimpiä hyväksyttyjä perusteita. On hyvä huomata, että työsuhteen lyhyt kesto ei poista perustellun syyn vaatimusta.

Toinen rajoitus määräaikaisuuksille on ns. ketjutuskielto. Vaikka jokaisella erillisellä työsopimuksella olisi hyväksyttävä peruste, työsuhdetta voidaan silti arvioida toistaiseksi voimassa olevana, jos sopimusten kokonaisuus osoittaa työvoiman tarpeen pysyvyyttä. Näin ollen työnantaja ei voi solmia työsopimusta määräaikaisena ikään kuin varmuuden vuoksi.

Työsopimuslaissa on poikkeus, joka mahdollistaa määräaikaisen työsopimuksen solmimisen pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perusteltua syytä. Edellytyksenä on, että palkattava henkilö on ollut työvoimaviranomaisen ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Tällaisen määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta enintään kahdesti. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta.

Muutoksen sisältö ja avoimeksi jääneet kysymykset. Hallitusohjelmassa ei yksityiskohtaisemmin avata, mitä tarkoittaa määräaikaisen työsopimuksen tekeminen enintään vuodeksi. Onko kyse siitä, että yhden työntekijän kanssa on mahdollista solmia työsopimus yhden kerran enintään vuoden ajaksi ilman perustetta ja tämän jälkeen seuraava määräaikainen sopimus edellyttää perusteen? Kuinka pitkään työntekijän tulee olla poissa työnantajan palveluksesta, jotta hänen kanssaan voidaan jälleen solmia määräaikainen työsopimus ilman perustetta? Vai onko kyse ehkä siitä, että enintään vuoden mittaisia sopimuksia voidaan solmia rajoituksessa ilman perustetta, jollei sopimusten kokonaisuus osoita, että työnantajan työvoiman tarve on pysyvä? Näihin kysymyksiin saanemme vastauksia viimeistään hallituksen esityksestä.