KESÄKUUSSA ALKOI AKT:n uusi edustajakokouskausi. Siitä alkaen on työstetty AKT:n uutta organisaatiomallia yhdessä henkilökunnan kanssa. Uusi tiimiorganisaatio käynnistyy 1. marraskuuta 2022.

Uusissa tiimeissä on nyt mahdollisuus asettaa omalle työlle tavoitteita ja myös seurata tavoitteiden toteutumista. Toimintamuutoksella halutaan saada tieto kulkemaan paremmin ja kehittää yhteistyötä. Liitto uudistuu ja kun hallinto sujuu, myös jäseniä palvellaan paremmin.

Tiimiorganisaatiossa päätöksentekoa ja vastuuta työn suunnittelusta tuodaan lähemmäs työntekijöitä. Onnistuakseen uusi organisaatiomalli vaatii avoimuutta ja luottamusta työyhteisön sisällä.

TYÖYHTEISÖSSÄ LUOTTAMUS on yhteinen asia. Sitä rakennetaan jokaisella työpaikalla. Luottamusta ei saa rahalla, mutta merkitystä ja arvoa luottamuksella kuitenkin on.

Työpaikoilla keskitytään usein luottamuksen rakentamiseen koko työyhteisön ja esimiehen välille. Huomio kohdistuu etenkin siihen, kuinka esimies voi toiminnallaan tukea luottamuksen rakentumista ja pysymistä. Luottamuksen syntyminen ja ylläpito vaativat kuitenkin panostusta esimiehen lisäksi myös työntekijältä.

Taitavinkaan pomo ei voi yksinään luoda onnistunutta johtajuutta. Yhtä lailla paraskaan työntekijä ei voi rakentaa itselleen työhyvinvointia, vaan prosessiin tarvitaan kaikkien aktiivista panosta.

Luottamusta rakennetaan vuorovaikutuksella ja läsnäololla. Pitää kuunnella ja tulla kuulluksi.

Työpaikalla luottamus syntyy vuorovaikutuksen tuloksena. Se on sidoksissa työyhteisön kulttuuriin ja kokemuksiin sekä yhdessä kehittymiseen ja oppimiseen. Luottamuksen rakentumiseen tarvitaan vuorovaikutusta, läsnäoloa, vastavuoroisuutta ja aikaa.

Työyhteisön keskinäiseen luottamukseen kuuluvat luottamus toisen osaamiseen, hyväntahtoisuuteen ja luotettavuuteen. Näitä kolmea tekijää voidaan soveltaa myös työntekijän ja esimiehen keskinäisessä luottamussuhteessa. Luottamusta vahvistava esimies on luotettava ja osallistuva. Hän luottaa alaisiinsa ja kiinnittää huomiota työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä viestintään.

TYÖNTEKIJÄN TULEE TIETÄÄ JA KOKEA, että esimies luottaa hänen osaamiseensa ja että juuri hänen työpanostaan arvostetaan. Myös työntekijän on puolestaan luotettava siihen, että esimies osaa johtaa ja luoda edellytyksiä työn tekemiselle.

Työntekijän tulee olla tietoinen myös siitä, ettei esimies tarkoituksellisesti käytä työntekijää hyväkseen missään tilanteissa, eikä yritä harhauttaa työntekijää. Rehellisyys kuuluukin yhdessä kyvykkyyden ja hyväntahtoisuuden kanssa luottamusominaisuuksiin, jotka korostuvat yksilön ja organisaation sekä johdon välisessä luottamuksessa. Luottamus ja rehellisyys ovat näin hyvän työpaikan ja työyhteisön merkkejä.

Luottamus tuntuu ja näkyy: puheessa, käyttäytymisessä, ilmeissä ja eleissä. Asiallinen hillitty käytös ja arvostava puhetapa luovat vankan perustan luottamuksen synnylle. Vuorovaikutuksen säännöllisyyteen ja avoimuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Kommunikaation oikea-aikaisuus, johdonmukaisuus sekä keskusteleva johtamistapa vaikuttavat myönteisesti luottamukseen. Luottamus vahvistuu, kun esimiehet ja työntekijät ovat tavoitettavissa tarpeen mukaan. Työyhteisön jäsenillä tulee olla myös riittävä, jaettu tilannekuva ja tietoisuus siitä, missä mennään.

Luottamus on ihmisten välisen kanssakäymisen perusedellytys. Toisen ihmisen luottamuksen voi menettää hetkessä. Luottamuksen uudelleen rakentaminen on aikaa vievä ja kivulias prosessi.