Liikenteessä sattuu päivittäin erilaisia vahinkoja, joista suurin osa onneksi koskee vain omaisuutta. Raskaan liikenteen henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on laskenut 40 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Huolellisinkaan kuljettaja ei kuitenkaan aina voi välttyä omaisuusvahingolta. Kun vahinko sattuu, joudutaan pohtimaan, kuka vahingon korvaamisesta on vastuussa. Raskaan liikenteen omaisuusvahingot ovat usein rahallisesti mittavia.

Liikenteessä sattuneisiin vahinkoihin sovelletaan liikennevakuutus- ja vahingonkorvauslakia. Lisäksi työsopimuslaissa on omat säädöksensä työntekijän korvausvastuusta. Työsuhteessa työntekijälle sattuneita omaisuusvahinkoja käsitelläänkin eri tavoin, kuin yksityishenkilölle liikenteessä sattuneita omaisuusvahinkoja. Pääsäännöksi on muodostunut niin sanottu isännänvastuu. Tällä tarkoitetaan sitä, että työnantaja on usein velvollinen korvaamaan kolmannelle osapuolelle vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssään aiheuttaa. Periaate on luonnollinen seuraus siitä, että työnantaja korjaa työn tuotot hyödykseen ja on myös vastuussa toiminnan riskeistä ja asianmukaisesta vakuuttamisesta. Työntekijä voi kuitenkin joutua vahingonkorvausvastuuseen, mikäli hänen katsotaan aiheuttaneen vahingon tahallisesti tai muutoin kuin lievästä huolimattomuudesta. Tällöinkin vahingonkorvausvastuuta voidaan joissain tapauksissa kohtuullistaa.

Pääsääntöisesti vahingonkorvausasiat eivät kuulu liiton oikeusavun piiriin. AKT ry avusti poikkeuksellisesti pääluottamusmiestehtävissä toimivaa työntekijää asiassa, jossa yhtiö oli vaatinut liikennevahingon seurauksena aiheutunutta omaisuusvahinkoa työntekijän maksettavaksi muun muassa vakuutuksen bonusmaksujen menetyksen seurauksena. Omaisuusvahinko oli aiheutunut jäteauton kaatumisesta liikenneympyrään ajossa. Työntekijä kiisti vastuunsa vahingosta, sillä hän oli toiminut liikenteessä varovaisuutta noudattaen. Lisäksi työntekijän kuljettamassa autossa oli ollut työnantajan tiedossa ollutta teknistä vikaa, joka aiheutti auton epävakautta. Käräjäoikeus arvioi poliisitutkinnan ja työnantajan esittämän tiedon pohjalta tapahtunutta. Työntekijää kuultiin hänen omasta toiminnastaan. Oikeus päätyi ratkaisemaan asian AKT:n edustaman pääluottamusmiehen eduksi. Työnantajan vahingonkorvausvaatimus hylättiin kokonaisuudessaan, samoin kuin syyte liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.