”Lakko-oikeus on oikeus toivoon” lukee pahvikyltissä, jota pitelee mielenosoitukseen osallistuva nuori nainen Lontoossa. Jaan hänen tunteensa siitä, että lakko-oikeuden avulla ihmiset voivat toimia toivomansa paremman elämän puolesta. Valitettavaa on, että yhdeksän kymmenestä maasta rikkoo työntekijöiden oikeutta lakkoon. Tämä näkyy myös SASkin työssä.

Bangladeshissa lakko-oikeuttaan käyttäneet ammattiliittojen jäsenet joutuivat rikossyytteeseen. Kamerunissa hallitus pelotteli ja uhkaili kurinpitotoimilla valtakunnalliseen lakkoon osallistuvia työntekijöitä. Tiedot perustuvat ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin raportteihin.

Kuvatuilla ihmisoikeuksien loukkauksilla on syvä vaikutus maissa, joissa ihmisten usko demokratiaan ja ay-liikkeen vaikuttavuus ovat heikkoja.

Lakko-oikeus perustuu YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittämiin työelämän perusoikeuksiin ja -periaatteisiin, joihin valtiot ovat velvoitettuja sitoutumaan. Kuitenkin 87 % valtioista rikkoo tätä työelämän ihmisoikeutta. Viime raportissa yksi näistä maista oli Suomi.

Orpon hallitus on tehnyt paljon hallaa lakko-oikeudelle. Esimerkiksi hyvityssakkoja korotettiin, säädettiin henkilökohtainen lakkosakko, poliittisten lakkojen kestoa rajattiin, myötätuntolakkoja rajoitettiin ja ilmoitusvelvollisuutta lakoista laajennettiin. Ay-liike vastusti muutoksia painokkaasti pyrkimällä vaikuttamaan lainsäädännön valmisteluun sekä poikkeuksellisen laajoilla järjestöllisillä toimilla. Hallitus kuitenkin ajoi läpi haluamansa muutokset.

Syy, miksi otan aiheen käsittelyyn nyt, on ajankohtainen tilanne Etelä-Koreassa. Maan presidentti julisti maahan poikkeustilan joulukuussa 2024. Poikkeustila keskitti valtaa presidentille ja vähensi valtaa parlamentilta ja oikeuslaitokselta. Tämä tulkittiin vallankaappausyritykseksi, ja maan parlamentti kokoontui pikaisesti purkamaan poikkeustilan. Mitä teki Etelä-Korean kansa? Se vaati presidentin erottamista vallankaappausyrityksen jälkeen. Ammattiliitot järjestivät kaksiviikkoisen poliittisen lakon, jolla vaadittiin presidenttiä eroamaan. Sillä oli merkittävä vaikutus presidentin viraltapanoon.

Orpon hallitus rajoitti juuri senkaltaista lakkoilua, jolla Etelä-Koreassa saatiin kansan toive paremmasta tulevaisuudesta toteutettua ja säilytettyä oikeusvaltio – ja demokratia. Suomessa poliittiset työnseisaukset saavat jatkossa kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet kaksi viikkoa. Etelä-Korean lakot olisivat olleet Suomessa laittomia.