Olemme seuranneet kateellisina vierestä, kun Tanskan talous menestyy. BKT kasvaa vuodesta vuoteen Euroopan kiivainta tahtia ja työllisyys kukoistaa maailman parhaimpana – työttömyyden ollessa vähäisintä koko planeetalla. Taikasana on lääkeyhtiö Novo Nordisk, jonka kehittämät diabetes-lääkkeet ovat valloittaneet kaikkien kehittyneiden maiden hyvinvointiteollisuuden markkinat. Yhtiön markkinoimat diabetes-valmisteet on otettu suosiolla vastaan tehokkaina laihdutuslääkkeinä.

Lääkevalmisteen suosiosta kertoo paljonpuhuvasti sekin, että suomalaiset apteekit myyvät ei-oota. Kysyntä maailmalla on niin hurjaa, että liukuhihnalla miljoonin kappalein purkitettavat pillerit ja ruiskeet myydään käsistä. Ja ostajia piisaa – hinnalla millä hyvänsä. Lääkkeen avustamana ihmiset laihtuvat ja voivat entistä paremmin. Näinkö helpolla hyvinvointisairauksista päästään vähän kerrassaan eroon?

Lihavuusepidemian helpottuessa monet krooniset sairaudet saadaan pois päiväjärjestyksestä. Terveydenhuollon ja siihen liittyvän yksityisen terveysteollisuuden pitäisi siis kiittää tästä keksinnöstä. Vaan ei suinkaan! Amerikkalaiset terveysjätit ovat kiukuissaan siitä, että tuottoisa tekonivel-bisness uhkaa hiipua. Jos ihmiset ovat ihannepainossaan, nivelrikkojen ja –kulumien korjaaminen on hiipuvaa elinkeinohaaraa. Globaalien suurten terveysfirmojen johtoportaat lobbaavat hartiavoimin, etteivät bisnekset menisi alta.

Eikä siinä vielä kaikki. Laihdutuslääkkeen teho perustuu siihen, että lääkettä käyttävät ihmiset tulevat yhä pienemmistä ruoka-annoksista kylläisiksi eikä virvoitusjuomia tai alkoholiakaan pysty juomaan määräänsä enempää. Lääke toimii antabuksena ruualle ja juomalle. Tästäkös myös elintarviketeollisuus on pillastunut. Suuret ruokaketjut, joiden salaisena aseena on ollut sokerikoukun ja pikaruokariippuvuuksien aikaansaaminen, ovat nyt nousseet takajaloilleen.

Varmastikaan tämä lääkevillitys ei ole vielä loppuluku maailmanmarkkinoiden valtapelissä. Tanskan talouden hieno nousu ja tilanne muistuttaa hyvin paljon samaa, kuin mitä Suomelle tapahtui Nokian valloittaessa maailmaa. Suomen kansantalous saatiin upeaan nousuun synkän 1990-luvun laman jälkeen. Ja kukoistusta kesti todella pitkään ja se ruokki myös alihankkijayrityksiä sekä muita elinkeinoja ympärillään.

Nokian menestys hiipui ainakin toistaiseksi, ja niin varmaan tulee käymään myös Novo Nordiskille, sillä lääkevalmisteiden patentit eivät ole ikuisia. Ja kuviteltavissa on, etteivät ihmisten ongelmat tähän lopu. Eli lääkkeitä eri vaivoihin tullaan tarvitsemaan jatkossakin. Mutta kuvaavaa nykytilanteessa on se, että globaaleilla markkinoilla – aivan kuten yksittäisenkin maan maaperällä – yksikin yritys saattaa saada sellaisen monopoliaseman, että kuluttajat nöyrtyvät markkinavallan edessä. Siksikin on syytä edistää yritysten yhteiskuntavastuun toteutumista ja poistaa mahdollisuuksia epäreiluun asetelmaan ja esim. verojen välttelyyn. Megalomaanisille yrityksille verojen minimointi on paljon helpompaa kuin pienille yrityksille, joilla on vain yksi toimipaikka. Veronmaksukykyä näillä mammuteilla olisi yllin kyllin.

Tanskan lääkeihme saa kysymään, että onko tosiaan niin, että olemme suuryritysten tahallisesti tuottamien addiktioiden sätkynukkeja? Salaliittoteoriat nostavat päätään. Miksei kukaan varoittanut meitä? Kehityksen ja vaurauden syyt ja seuraukset juontuvat ihmisen ahneudesta ja laiskuudesta. Nämä molemmat ovat peri-inhimillisiä ominaisuuksia, jotka luokitellaan paheiksi. Hyveitä ovat juuri näiden vastakohdat: kohtuullisuus ja ahkeruus.

Jos lääkkeet tulevat aina apuihin pelastamaan ihmisen häneltä itseltään, olemme jälleen koukussa uuteen riippuvuuteen. Toivottavasti seuraavaksi kehitetään lääke nettiselailuähkyyn ja vuorovaikutusongelmiin.

Voisiko lääketeollisuus keksiä lääkkeen myös itsekkyyttä vastaan?