Saksa ottaa nyt lukua. Saksa on taloudellisessa ja poliittisessa kriisissä, ja kriisit heijastuvat suoraan Euroopan yhteisöön. Liittokansleri erotti hallituksensa valtiovarainministerin samana päivänä kun Trump valittiin presidentiksi. Ajankohta oli vain sattumaa, vaikka erottamispäätös tuli pidemmän harkinnan jälkeen, sillä liberaalipuolueen johtaja ja hallituksen rahaministeri oli touhunnut omaa politiikkaansa kanslerin selän takana jo jonkun aikaa.

Poliittinen sotku on hankala EU:lle siksi, että myös sisämarkkinoiden ja EU-politiikan johtajuus on vahvasti Saksan käsissä. Johtajuus on ansaittu taloudellisen mahdin seurauksena. Saksa on maailman kolmanneksi suurin talous ja tuottaa neljänneksen koko EU:n yhteenlasketusta BKT:sta. Nyt Saksan talous yskii ja aivastaa, mutta oireiden taustalla oleva tartunta on jo vanhaa perua.

Saksan talousmalli on perustunut Venäjän halpaan maakaasuun teollisuudelle ja laajemminkin kotitalouksille. Maanpuolustus ja sotavarustelu on laskettu Naton ja USA:n varaan liveten 2 prosentin BKT-osuuden vaatimuksesta satsata omaan puolustukseen. Tärkeimmän kauppakumppanin Kiinan pohjattomiin vientimarkkinoihin on luotettu auto- ja teollisuustuotannossa. Data- ja digitalous on jäänyt selvästi jälkeen edelläkävijöistä ja tulee heikentämään talouden tuottavuuden kasvuedellytyksiä vielä vuosikausia. Lisäksi maahanmuuttajien suuri määrä rasittaa taloutta. Lähes kolmannes väestöstä on ulkomaalaistaustaisia, vaikka näistä jo puolella on kansalaisuus. Yksistään Ukrainasta tuli miljoona turvapaikan hakijaa.

Saksan on rakennettava energiahuoltonsa uusiksi puhtaan siirtymän ehdoilla, eikä kalliilta investoinneilta voi enää välttyä. Puolustukseen on satsattava takamatkalta enemmän kuin 2 prosenttia BKT:hen suhteutettuna vuosittain, sillä maali liikkuu, kun tuleva USA:n presidentti nostaa vaatimusta yhä korkeammalle. Kotimaisia yrityksiä suosiva protektionistinen Trumpin politiikka USA:ssa merkitsee Saksalle arviolta 200 miljardin euron menetystä vientituloissa. Ja niin aikoo myös Kiina rajoittaa Saksan tuontia, joko vastavetona EU:n tulleille tai suojatakseen omaa autotuotantoaan.

Aivan kuten Saksan, Suomenkin talouskasvu riippuu viennistä. Viennin osuus ­BKT:sta on molemmilla noin 40 prosenttia. Suomen tärkeimmät vientimaat ovat USA, Saksa, Ruotsi, Hollanti ja Kiina. Saksa on tärkein vientimaa myös Ruotsille ja Hollannille. Kun Saksa menettää vientiään Kiinaan ja USA:han ja Ruotsi menettää vientiään Saksaan, tulee meidän vientimme kärsimään suoraan ja epäsuorasti kaikkien näiden vientisuhteiden välityksellä.

Juuri kun olemme siirtäneet muutamalla kuukaudella oman talouskasvumme käynnistymistä, lunta näyttää tulevan tupaan muualtakin kuin taivaalta eikä aurinkoa näy. Epävarmuus leviää Euroopassa kauppa- ja geopolitiikan kiristymisen kautta. Nyt meitä viedään kriisistä kriisiin.

Vai luoko tilanne sittenkin mahdollisuuden Suomelle? Olemme digitalisaation ja vihreän siirtymän teknologiakehityksen edelläkävijöitä. On vaikea nähdä, että Saksa heittäisi hanskat tiskiin Euroopan johtopaikalta, vaikka horjumista onkin. Siksi tämä voi olla meille lupaava mahdollisuus kasvattaa vientiä ja vahvistaa osaamistamme puhtaan siirtymän hankkeissa. Valo tunnelin päässä saattaa sittenkin olla kajastus auringosta eikä juna.