KUN TÄMÄ TEKSTI JULKAISTAAN, on huhtikuun eduskuntavaaleihin matkaa kaksi kuukautta. Kampanjointi on alkanut ja ehdokkaat jalkautuvat äänestäjiensä pariin. Vaalit ovat aina merkittävä virstanpylväs AKT:n kaltaiselle edunvalvontajärjestölle, sillä ei ole lainkaan yhdentekevää millaisilla ohjelmilla ja tavoitteilla maata johdetaan seuraavat neljä vuotta.

Vaalien yksi keskeisistä teemoista on talous ja erityisesti julkisen talouden tasapainottaminen. Muun muassa koronatoimet ja sota Ukrainassa ovat lisänneet julkisen sektorin panoksia myös Suomessa. Oppositiopuolueet, jotka ovat kriisien keskellä tukeneet lähes kaikkia menolisäyksiä, käyvät nyt julkista huutokauppaa leikkauksista. Käsillä oleva tilanne muistuttaakin hyvin pitkälle vuoden 2015 vaaleja, joissa puolueet kilpailivat leikkauslistojen pituudella. Tavallisen palkkatyötä tekevän suomalaisen osalta jälki oli sittemmin karua. Kaikki varmasti muistavat edelleen pakkolait ja kilpailukykysopimuksen.

SUOMEN VÄYLÄVERKOSTON KORJAUSVELKA on Väyläviraston mukaan noin 2,8 miljardia euroa. Tieverkon osuus on tästä noin 1,6 miljardia. Tilanne näkyy ja tuntuu jokaiselle autoilijalle esimerkiksi routavaurioina ja kasvavina kuoppina renkaiden alla. Raskaalle liikenteelle teiden kunto on kokonaan omaa riskiluokkaansa. Kasvavat ajoneuvopituudet ja -painot vaatisivat tiestön kunnolta paljon nykyistä enemmän. Väyläverkon ylläpidon kustannukset ovat yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten valtiontalouden panostukset vaikuttavat meidän kykyymme tehdä työtämme. Kuluvalla hallituskaudella liikenne- ja viestintäministeriössä panostettiin vuosittain 300 miljoonaa euroa tieverkon parantamiseen. Näillä panostuksilla vie vuosia, ennen kuin korjausvelka on kurottu umpeen.

Oli eduskuntavaalien jälkeinen tuleva hallitus minkä värinen tahansa, on sen ymmärrettävä liikenteen ja kuljetuksen merkitys Suomen kaltaisessa maassa. Mikäli tänne halutaan kilpailukykyistä teollisuutta ja kauppaa, on toimiva liikenneverkko yksi sen perusedellytyksistä. Leikkauslistojen aikakaudella on kuitenkin olemassa todellinen riski, että väylärahat joutuvat leikkuriin ensimmäisten joukossa.

Suurista puolueista perussuomalaiset on jo julkaissut talouspoliittisen ohjelmansa. Sen mukaan jokaiselta hallinnonalalta pitäisi leikata 2–4 prosenttia vuodessa. Prosentit kuulostavat äkkiseltään pieniltä, mutta kun ne muuttaa euroiksi, saadaan todellinen tilanne selville. Esimerkiksi AKT:lle tärkeän liikenne- ja viestintäministeriön osalta tämä tarkoittaisi noin 60–120 miljoonaa euroa joka vuosi. Sillä alkaa jo olla vaikutuksia jokapäiväiseen elämään ja elinkeinoon. Suurimman, eli sosiaali- ja terveysministeriön, osalta eurot olisivat viisinkertaiset.

TOINEN TAPA LEIKATA ovat veronalennukset. Ne kuulostavat jokaisen korvaan hyviltä, mutta vastapainona on aina joku leikkauskohde. Veronalennuksia on puolueista äänekkäimmin pitänyt esillä kokoomus. Heidän ajattelussaan ne ulottuisivat kaikille, jolloin suurituloisimmat saisivat myös suurimmat euromääräiset veronalennukset. Vastapainona on esitetty leikkauksia työttömyysturvaan ja asumistukeen. Toisin sanoen pieni- ja keskituloiset maksaisivat suurituloisten veronalennukset.

Kannattaa käydä vaalikentillä tutustumassa puolueiden ja ehdokkaiden ajatuksiin pintaa syvemmältä, koska niiden valintojen kanssa me elämme seuraavat neljä vuotta. Muista äänestää!