TYÖNANTAJAN OIKEUS PIDÄTTÄÄ työntekijän palkkaa väitettyjen virheiden perusteella ei ole työnantajan yksipuolisesti päätettävissä.

Välillä työn touhussa saattaa joku nurkka kolahtaa rikki tai peltiä mennä ryttyyn. Tekevälle niin sanotusti sattuu. Seurauksien syistä ja niiden korvausvastuista voidaan olla, ja usein myös ollaan, eri mieltä työnantajan ja työntekijän kesken.

Lähtökohtana oikeusjärjestelmässämme on, että mikäli vahingon toiselle aiheuttaa tahallaan tai tuottamuksella, joutuu aiheuttaja ne myös korvaamaan. Työsuhteessa vallitsee samankaltainen malli. Jos sattunut vahinko on siis näytettävissä työntekijän taholta tapahtuneen tahallisesti, tuottamuksellisesti tai huolimattomuudesta, työntekijä on lähtökohtaisesti velvollinen korvaamaan työnantajalle syntyneen vahingon.

USEISSA TAPAUKSISSA on kyse tilanteista, joissa työsuhde on päättymässä tai päättynyt. Silloin työnantaja on niin sanotusta lopputilistä tehnyt omavaltaisia vähennyksiä. Kun AKT:n toimitsijat kyselevät niiden perusteita, kerrotaan syiksi erilaiset vahingot työvälineiden rikkoontumisesta, työvirheistä tai työnantajan maksettaviksi tulleet sakot jne. Työntekijä voi olla vastuussa näistä, mutta korvausvelvollisuuden määrää on rajoitettu työsopimuslaissa.

Työsopimuslain mukaan työntekijän, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö velvollisuuksiaan tai aiheuttaa työssään työnantajalle vahinkoa, on korvattava työnantajalle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslaissa säädettyjen perusteiden mukaan. Jos työntekijän viaksi tai vahingoksi jää vain lievä huolimattomuus, ei työntekijä ole lainkaan korvausvastuussa työnantajalle. Vahingonkorvauslaissa on lisäksi rajoitettu, että työntekijä voidaan velvoittaa korvaamaan vain kohtuullinen määrä.

Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Vahingosta, jonka syynä on esimerkiksi kiire tai puutteellinen työnjohto, ei työntekijä luonnollisesti kanna vastuuta.

MIKÄLI TYÖNANTAJA KATSOO, että työntekijä on törkeällä huolimattomuudella tai tahallaan aiheuttanut vahingon, on työnantajan esitettävä vahingosta ja työntekijän virheestä näyttö. Mikäli työnantajalla olisi työntekijältä selvä ja riidaton vahingonkorvaussaatava, ei työnantaja kuitenkaan saa kuitata työntekijän palkasta suoraan, on otettava huomioon tietyt rajat samaan tapaan kuin ulosotossa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vaikka työntekijällä olisikin vastuu aiheutuneesta vahingosta, ei sitä voi pidättää työntekijän palkasta kertarysäyksellä ilman työntekijän suostumusta.

Erikseen on hyvä muistaa, että työsuhteen sisällä vallitsee pääsääntönä niin sanottu isännänvastuu. Se tulee kyseeseen silloin, kun työntekijä aiheuttaa vahingon työssään toimiessaan työnantajan hyväksi. Jos työntekijä aiheuttaa vahinkoa kolmannelle osapuolelle omalla vapaa-ajallaan ei isännänvastuu tietenkään tule sovellettavaksi.
Vahingon kärsijän tulee isännänvastuutilanteissa vaatia korvausta aina ensisijaisesti työnantajalta, eikä korvausvaatimusta kohdisteta työntekijään. Työntekijän korvausvastuu työnantajalle siis pohditaan erikseen.