Pohdimme muutaman erilaisista sairauksista kärsineiden kavereiden kanssa pitkin kesää ja syksyä ihmisten jaksamiseen ja terveyteen liittyviä asioita. Totesimme, että etenkin kuljetusalalla olisi hyvä saattaa työntekijöiden tietoon keinoja, joilla omaa jaksamista ja terveyttä voitaisiin parantaa.

Itse päädyin itsetutkiskelun ja sairaalakierteen jälkeen selvittämään, miten ja mistä voisin saada kuntoutusta ja mielenvirkistystä ikävien asioiden vastapainoksi.

Mahdollisuuksia kartoitettiin yhdessä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa. Nopeasti havaittiin aikataulupaineiden, työkuorman sekä niiden mukanaan tuoman kiireen ja stressin lisääntyneen. Työstä oli alkanut myös muodostua pakkotahtista. Jotain vastapainoa sille oli haettava.

Muutamia vaihtoehtoja löytyi. Niistä päädyin hakemaan Kelan moniammatillista yksilökuntoutusta yhdessä työterveyden kanssa. Tähän tarvittiin työterveydeltä B-lausunto kuntoutustarpeesta. Sain sen, ja tein hakemuksen Kelaan.

Päätöksen sain alta viikon. Kuntoutuspaikan sain valita puolesta tusinasta vaihtoehdosta. En ollut varautunut siihen, että asiat etenisivät näin hyvää vauhtia. Ensimmäiselle jaksolle 3-osaisesta kuntoutuksesta pääsin noin kahden kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä.

Olin varautunut siihen, että voi mennä pitkäkin aika ennen kuin ryhmiä saadaan kasaan, koska kuntoutujat voivat olla hyvinkin erilaisissa tilanteissa. No, väärässä olin, sillä kuntoutukset ovat yksilöllisiä niin suunnittelun kuin toteutuksenkin osalta. Ryhmämuotoisuus ei siis ole oleellisin asia, vaan se, että kuntoutus tehdään jokaiselle sopivaksi.

Ensimmäisellä jaksolla tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jota tarkistetaan jo jakson puolivälissä. Kuntoutuksessa on 3 viikon mittaista jaksoa kolmen kuukauden välein. Jaksojen välisissä on tarkoitus tehdä yhdessä suunniteltuja toimenpiteitä itselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kuntoutukset ovat myös maksuttomia ja niistä maksetaan Kelan kuntoutusrahaa. Lisäksi matkat korvataan, ja tarvittaessa maksetaan ylimääräinen yöpymiskorvaus, jos osallistuminen edellyttää ylimääräistä yöpymistä.

Hain vuorotteluvapaata. Tähän päädyin, koska katsoin tarvitsevani myös muita tukitoimia jaksaakseni työurani loppuun. Työnantaja myönsi sen lopulta noin puolen vuoden väännön jälkeen. Koska linja-autonkuljettajista on pääkaupunkiseudulla kova pula, ei sijaisen löytyminen ollut helppoa. Sen takia jo kerran sovittu vuorotteluvapaan alku siirtyi lokakuun puolesta välistä runsaalla kolmella viikolla.

Kaiken säätämisen takia vuorotteluvapaa ja kuntoutukset menevät osittain päällekkäin, mutta sinällään ne tukevat toisiaan.

Hallitus aikoo lopettaa vuorotteluvapaat elokuun 2024 alussa. Mielestäni siihen ei ole yhtään järjellistä syytä. Järjestelmä on ollut pystyssä 20 vuotta ja auttanut monia jaksamaan työuransa loppuun.

Kehotankin kaikkia, joilla vuorotteluvapaan ehdot täyttyvät ja elämäntilanne sen sallii, sitä hakemaan. Kohta se voi olla myöhäistä.

Jokaisen kannattaa olla valpas ja aktiivinen näissä asioissa. Ihan jo senkin takia, että nykyinen eläkejärjestelmä päästää ihmiset eläkkeelle entistä vanhempina ja huonomassa kunnossa. Työnantaja tuskin tulee kenellekään mitään tarjoamaan.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli teille jotain apua.