Syksy alkaa täyttyä kokouksista ja matkoista. Tämä viikko oli kiireinen, muttei mitenkään erityisen poikkeava. Ehdin Suomeen, Norjaan ja Belgiaan. Lentomatkustajia oli jokaisella kentällä valtaviksi jonoiksi asti, mutta perinteiset lentoyhtiöt yksi toisensa jälkeen kertovat tappioista. Koko ala on ristiriitainen ja sekava. Lensin yhteensä kahdeksan lentoa, joihin kaikkiin olin ostanut lipun SAS:lta. Emoyhtiö SAS operoi lennoista kaksi, loput lennettiin kolmen eri alihankkijan avulla. Reilujen työehtojen tai vaikka turvallisuuskulttuurin arviointi on käytännössä mahdotonta.

HELSINGISSÄ KOKOONNUIMME pohtimaan tarvittavia muutoksia NTF:n sääntöihin. Työ liittyy ensi vuonna järjestettävän kongressimme valmisteluun. Vaikkei mitään mullistavia muutoksia tarvittaisikaan, on säännöt hyvä kammata huolella läpi ja päivittää nykypäivän tarpeisiin. Istuimme neljän kollegan kanssa Hakaniemessä neljä tuntia sääntöviidakon keskellä ja suunnittelimme vielä tunnin verran kongressiohjelmaa. Ilta päättyi Juttutuvassa hyvän ruuan ja mukavan jutustelun merkeissä.

Seuraavana aamuna lähtö lentokentälle oli puoli viideltä ja suuntana Tromssa. Jäsenjärjestömme Det Norske Maskinistforbund kokoontui kongressiin ja juhlisti samalla liiton 120-vuotista historiaa. Sain kunnian pitää lyhyen tervehdyspuheen ja osallistua moniin keskusteluihin. Norjassa liitot vaativat yhteisrintamassa norjalaisia palkkoja Norjan rannikolla liikennöiviin aluksiin. Illallispöydässä viereeni sattui varustamojen edustaja. Oli mielenkiintoista kuulla hänen näkemyksensä aloitteesta. En toki ollut kovin yllättynyt, etteivät he ole aloitteen takana. Mutta opettavaista kuulla heidänkin perustelunsa. Tapaamalla eri alojen ammattilaisia opin aina paljon.

”Transnational Forum to Alternative for Uberisation” kokosi alustatalouden työntekijöitä, tutkijoita ja poliitikkoja Euroopan parlamenttiin. Työntekijöiden aseman suurin ongelma liittyy kysymykseen siitä, ovatko he työsuhteessa vai itsensätyöllistäviä. Tilanne on epäselvä ja sitä ratkotaan eri puolilla Eurooppaa pitkillä oikeusprosesseilla. EU:ssa valmistellaan direktiiviä, joka voisi tuoda tilanteeseen selkeyttä. Prosessi on kuitenkin kesken ja lobbaus kovassa vauhdissa – niin puolesta kuin vastaan. Vaarana on, että kriteerit jäävät löysiksi ja todistustaakka edelleen työntekijöille. Liittojen panosta lobbauksessa tarvitaan. Laatimamme materiaali löytyy täältä.

TAPAHTUMASSA KÄSITELTIIN myös algoritmeja, jotka ohjaavat kaikkea mediasisällöistä ”sopivien” deittailukumppaneiden löytämiseen. Viihdesisältöihin algoritmit voivat olla toimiva lisä, joskin ne vaikuttavat valintoihimme silloinkin turhan paljon. Erityisen ongelmalliseksi ne muuttuvat silloin, kun kasvottomat algoritmit johtavat esimiehen lailla alustataloustyöntekijöiden työtä. Minulle jäi mieleen erityisesti yksi lause: ”Ei ole olemassa algoritmeja, ne ovat vain jonkun toisen päätöksiä.”

Nyt olen kotimatkalla, ja edessä on vielä yksi lyhyt lento Kööpenhaminasta. Illaksi kotiin – vaikkakin (valitettavasti) jonkun SAS:n alihankkijan siivin.

P.S. Viimeisen lennon aikana tuli tieto Kuningatar Elisabetin kuolemasta. Yhden aikakauden loppu.