Tämä vuosi on historiallinen. The Economist -lehden mukaan ensimmäistä kertaa historiassa yli puolet maailman äänestysikäisistä ihmisistä, noin 4 miljardia ihmistä, voi äänestää vaaleissa. Vuonna 2024 yli 70 maassa järjestetään vaalit, joissa valitaan poliittisia päättäjiä. Maailman suurimpana demokratiana itseään pitävän Intian lisäksi vaaleja pidetään muun muassa Indonesiassa, Bangladeshissa, Yhdysvalloissa, Venäjällä, Britanniassa, Ruandassa ja Suomessa.

Samanaikaisesti kansalaisoikeuksien toteutumista seuraavan Civicusin mukaan vain kolme prosenttia maailman ihmisistä elää maissa, joissa ihmiset saavat vapaasti kokoontua, perustaa yhdistyksiä ja ilmaista mielipiteensä. Noin 70 prosenttia ihmisistä elää maissa, joissa yhteiskunnallinen vaikuttaminen on lähes tai täysin kiellettyä.

Maissa, joissa on vahva ay-liike, on myös vahva demokratia. Vastaavasti maissa, joissa ay-liikkeellä ei ole mahdollisuutta esittää näkemyksiään maan hallituksen toimista liittyen jäsentensä toimeentuloon, ei myöskään demokratian tila ole kovin hyvä.

Ristiriita tämän vuoden lukuisien vaalien ja todellisen demokratian vähäisyyden välillä on mielenkiintoinen. Kansanvallan ideaali on voimakas lähes kaikkialla maailmassa, mutta samanaikaisesti pelko sitä kohtaan on suurta.

Venäjän presidentti Putin tarvitsee vaalit oikeuttaakseen valta-asemansa, ei oikeasti mitatakseen suosiotaan tai saadakseen valtuutuksen kansaltaan. Sama tilanne on vaikkapa Ruandassa, jossa suurin jännitys vaaleissa ei liity siihen, valitaanko presidentti uudelleen, vaan kuinka lähellä sataa prosenttia hänen kannatuksensa on virallisen ääntenlaskennan mukaan.

Meillä Suomessa on nyt keväällä mahdollisuus puolustaa molempia, vahvaa ay-liikettä ja demokratiaa. Kumpaakaan ei ole saatu ilmaiseksi, eivätkä ne toteudu itsestään, vaan meidän kaikkien pitää niitä jatkuvasti puolustaa ja pitää hyvässä kunnossa. Aurinkoista demokratian puolustamista meille kaikille!