Edunvalvontaa: palkkavarkautta ei pidä vähätellä
Yle Aamun 16.8. uutinen kuljetusalalla melko yleisesti vallitsevasta läpituntipalkkauksesta ei tullut yllätyksenä. Yllätyksenä ja järkytyksenä tuli se, miten asiaan suhtauduttiin vähätellen, eikä palkkavarkautta pidetty ongelmana. Uutinen antoi ainakin allekirjoittaneelle sellaisen käsityksen, että varsinkin haastateltavien mieli oli ymmärtävä ja hyväksyvä, eivätkä työlainsäädännön määräykset paljoakaan vaakakupissa painaneet.
Kuljetusalan kova kilpailu ei voi olla syy alipalkkaukseen. Tietääkseni kilpailu on yhtä lailla kovaa alalla kuin alalla, eikä se käy perusteeksi jättää työntekijälle maksamatta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos tämän kaltainen ajattelu iskostetaan nuorille alalle tulijoille ja todetaan asian olevan kuljetusalalla oleva käytäntö, on turha ihmetellä, miksi väkeä on vaikea löytää. Lähtökohtaisesti jo olosuhteet kuljettajan työssä ovat haasteellisia, eikä todella epäsäännöllisiä ja pitkiä työaikoja ole helppo sovittaa esimerkiksi perhe-elämään tai harrastuksiin. Jos vielä palkastaankin joutuu riitelemään, tai vaihtoehtoisesti tyytymään siihen mitä työnantaja suostuu maksamaan, on alan vaihto aika nopeasti varteenotettava vaihtoehto.
Sellainen ajatusmaailma, jossa työlainsäädäntö ja työehtosopimusmääräykset olisivat vain jonkinlainen suositus, tulee kitkeä pois.
Eräänä selityksenä olen kuullut, että kuorma-autoalan työehtosopimus on vaikeasti tulkittava. Ongelmiin saa varmasti apua esimerkiksi liittymällä työnantajajärjestöön, josta aivan varmasti ohjeistetaan työlainsäädännön ja työehtosopimusten noudattamisessa, mikäli on tahtoa toimia oikein.
Ei kuitenkaan pidä tuomita nuoria alalle tulijoita. Syyttävä sormi tulee kääntää sinne, mistä kyseinen ajatusmaailma heille syötetään, tai missä on tarve siirtää yrittäjäriski työntekijän kannettavaksi tavalla tai toisella. Jossain kohtaa työuraa tulee se hetki, jolloin kuljettaja tajuaa tulleensa kusetetuksi.
Nyt on lisättävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietoisuutta työelämän pelisäännöistä varsinkin nuorille alalle tulijoille. Vastuussa olemme me aktiivit, luottamustoimen haltijat, kokeneemmat työntekijät ja opettajat alan oppilaitoksissa. Sellainen ajatusmaailma, jossa työlainsäädäntö ja työehtosopimusmääräykset olisivat vain jonkinlainen suositus, tulee kitkeä määrätietoisesti pois alalta.
Valitettavan usein kuulee sanottavan, että liitto ei tee mitään. Tosiasia kuitenkin on, että me jäsenet olemme se liitto. Liitto neuvottelee työehtosopimukset, jotka ovat ehdottomasti tärkein osa koko toimintaa. Meidän kaikkien tehtävä on huolehtia mahdollisimman vahvasta järjestäytymisasteesta, koska se on kaiken perusta kunnollisille ja oikeudenmukaisille työehdoille, sekä asialliselle palkkaukselle. Alan järjestäytymisaste määrittää sen, minkälaiset työehdot on mahdollista neuvotella. Työehtosopimukset ovat suurilta osin katkolla tammikuun lopulla ja neuvottelut alkanevat jo tämän vuoden puolella. Nostetaan järjestäytymisastetta kaikilla työpaikoilla tarjoamalla jäsenyyttä järjestäytymättömille ja uusille työntekijöille. Keskustellaan työpaikoilla työehdoista ja oikaistaan virheellisiä käsityksiä, niin työehtosopimusten kuin lainkin määräyksistä. Luottamusmiehillä on hyvät mahdollisuudet saada tukea liitolta sekä koulutuksen että työkalujenkin osalta. Toivotankin kaikille tsemppiä edunvalvontaan. Pidetään huoli, että työpaikoilla noudatetaan työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä. Yhteiset pelisäännöt ovat kaiken perusta.