TYÖVOIMAPULA JA SEN KORJAAMINEN ulkomaisella työvoimalla on taas noussut keskusteluun näin vaalien lähestyessä. Keskustelussa korostuu terveydenhoitoala, mutta myös esimerkiksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä on jäänyt vuoroja ajamatta, ja selitykseksi on tarjottu työvoimapulaa.

Bussia odotellessa päällimmäisenä mielessä ei ehkä ole kuljettajien synnyinmaa vaan se, ehtiikö ajoissa perille, jos bussi ei tulekaan. On saatava kuljettajia Suomesta tai ulkomailta. Työehdot ovat tietysti yksi tekijä, joka vaikuttaa työvoiman tarjontaan eri puolilla maailmaa – niin meillä kuin muualla.

AKT on yhdessä SASKin kanssa tukenut rekkakuskien parempia työoloja Mosambikissa. On pyritty vahvistamaan ammattiliiton edunvalvontakykyä, jotta sen edustajat pystyvät neuvottelemaan työntekijöille paremmat työehdot. Niihin kuuluu palkka, jonka turvin heillä on varaa elättää perheensä ja kouluttaa lapsensa.

Viime päivien keskustelussa on noussut esille, että tällainen kehitysyhteistyö on turhaa eikä tuota tulosta. Halusimme SASKissa selvittää asian.

Suomalainen työelämän tutkimuslaitos Labore tutki, parantaako ay-koulutus työntekijöiden työehtoja Mosambikissa. Yksi tutkituista aloista oli kuljetusala Pohjois-Mosambikissa.

Tulokset olivat yllättävän selviä: niillä työpaikoilla, joissa neuvotteluja veti ay-koulutusta saanut työntekijöiden edustaja, palkat olivat parempia ja työtunteja tehtiin enemmän kuin työpaikoilla, joiden edustajat eivät osallistuneet SASKin ja AKT:n tukemaan koulutukseen.

Paremmat palkat tulivat myös liittoon kuulumattomille työntekijöille. Lisäksi Mosambikin kaltaisessa maassa, jossa alakohtaiset kansalliset minimipalkat määritellään kolmikantaisesti eli myös ammattiliitot ovat mukana, hyvin koulutetut liittojen neuvottelijat saavat aikaan parempia korotuksia myös minimipalkkoihin. Niissä taas näkyy heijastusvaikutus kansallisella tasolla: parempi minimitaso ulottuu helposti kaikille aloille.

Uskallamme siis sanoa, että AKT:n jäsenten tuella on parannettu tuhansien kuljettajien työehtoja Mosambikissa.

Mitä väliä tällä on suomalaiselle kuljettajalle? Jos ammattikuljettaja vaikkapa Mosambikissa tulee toimeen palkallaan, hän pysyy todennäköisemmin perheensä luona eikä lähde ainakaan pakotettuna etsimään toimeentuloa toiselta puolelta maailmaa.

Ihminen, joka tietää oikeutensa, ei myöskään lähde töihin ulkomaille ainakaan millä tahansa ehdoilla vaan vaatii sen, mikä hänelle lain mukaan kuuluu.

Kenties tarvitsemme Suomessa ulkomaisia työntekijöitä yhteiskuntamme pyörittämiseksi jatkossakin, mutta pidetään yhdessä huoli siitä, etteivät työnantajat käytä heidän heikkoa, jopa hädänalaista tilaansa työehtojen heikentämiseen.