Keväällä ilmestyi työ- ja elinkeinoministeriön tilaama palkansaajien järjestäytymistutkimus, jonka tulokset vuodelta 2021 ovat palkansaajille karua luettavaa. Valtakunnallinen järjestäytymisaste oli enää alle 55 prosenttia. Naisten järjestäytyminen oli 61 ja miehillä 49 prosenttia.

Julkisella puolen vahvempi järjestäytymisaste 77 prosenttia näkyi myös viime neuvottelukierroksen tuloksessa. Kunta-alan sopimus sidottiin lisäksi vientiliittojen palkankorotuksiin, ja varmistettiin, että kunta-alan palkat nousevat enemmän kuin vientiliittojen palkankorotukset.

Yksityisellä puolella työnantajat noudattivat järjestelmällistä koordinoitua linjaa ja ajoivat väkisin läpi työnantajaliittojen tavoitteleman vientimallin mukaiset korotukset. Käytännössä päädyttiin Teollisuusliiton neuvottelemien teknologiateollisuuden ja kemian teollisuuden työehtosopimusten tasolle. Tästä linjasta eivät muut työnantajaliitot olleet valmiita joustamaan piiruakaan.

Työnantajaliitoilla koordinaatio toimi ja siellä tunnistettiin, että järjestäytyminen ja vastavoima neuvottelupöydässä on heikentynyt. Valtakunnansovittelijan avustuksella vientilinja saatiin vietyä läpi.

Kevään eduskuntavaaleista työnantajat saivat vielä lisää tukea omille pyrkimyksilleen, kun maahan saatiin hallitus, jonka hallitusohjelma ylittää työnantajien märimmätkin päiväunet. Työnantajien väkisin ajamaa vientimallia ollaan kirjaamassa lainsäädäntöön niin, että sillä sidottaisiin valtakunnansovittelijan kädet kokonaan.

Työnantajaliitot ovat saaneet hallitusohjelmaan kaikki toiveensa lähes poikkeuksetta. Lakko-oikeutta ollaan rajaamassa ja ammattiyhdistysliikkeen perustaa, solidaarisuutta ollaan murentamassa. Tukilakko-oikeutta ollaan rajoittamassa ja tulevaisuudessa jokainen ala on enemmän omillaan. Tulevaisuudessa, mikäli järjestäytymisaste ja alan lakkovoima eivät ole riittäviä voivat työehtosopimukset jäädä syntymättä. Pahin tilanne olisi aloilla, joissa työehdot jäisivät vain heikkenevän lainsäädännön varaan.

Maan hallituksen suunnitelmissa on myös se, että muun muassa määräaikaisia työsopimuksia voi jatkossa solmia ilman perustetta alle vuodeksi. Myös irtisanomista helpotetaan, aikuiskoulutustuki poistetaan ja työttömyysturvaa heikennetään.

Esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyysturva on aikanaan saatu lakeihin vahvojen ammattiliittojen myötä. Se rahoitetaan työllisyysrahaston kautta, työttömyysvakuutusmaksuilla. Työllisyysvakuutusrahaston kautta yritykset on saatu mukaan rahoittamaan palkansaajille parempaa sosiaaliturvaa ja kouluttautumismahdollisuuksia. Työnantajille on puolestaan sovittu joustava yhteistoimintalaki, joka mahdollistaa lomauttamisen nopeastikin tuotannollisin ja taloudellisin syin.

Nyt yrityksien vastuuta ja rahoitusosuutta halutaan vähentää ja sysätä työttömyyden kustannukset yhä enemmän valtion ja yksittäisen työttömän kontolle. Sosiaaliturvan taso laskee ja se näkyy työttömäksi jääneiden kasvavina taloudellisina vaikeuksina.

Kun aikuiskoulutustuki poistuu, se vähentää työntekijöiden mahdollisuuksia kouluttautua ja parantaa asemaansa. Muutokset korostavat luokkaeroja ja ovat askel reilusti menneisyyteen. Heikosta asemasta nouseminen muuttuu entistä vaikeammaksi.

Hallituksen suunnittelemat muutokset heikentävät työntekijän asemaa. Muutokset vaikuttavat erityisesti niiden asemaan, jotka ovat jo valmiiksi työmarkkinoilla heikossa asemassa. Ainoa keino, jolla palkansaajat voivat nyt parantaa omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa työehtoihinsa on järjestäytyä ammattiliittoon ja vaikuttaa sen kautta. Järjestäytyneet työntekijät voivat liittojen kautta vaikuttaa työehtoihin, palkankorotuksiin ja työskentelyolosuhteisiin.