Vuosi lähestyy taas loppuaan ja joulu on kohta käsillä. Työmarkkinoille ei joulupukki tänä vuonna paljoakaan lupaile. Suuret teollisuuden työnantajat pyrkivät UPM etunenässä kaikin keinoin murtamaan työehtosopimusjärjestelmää. Meillä AKT:ssakin osalla sopimusaloista ovat neuvottelut jo alkaneet, tai ovat ainakin alkamassa. Tsemppiä kaikille neuvottelukunnille. Mikäli työnantajalinnakkeen itsetuntoa pursuilevat ideologit eivät nyt tule järkiinsä ja ymmärrä yleissitovuuteen perustuvan työmarkkinajärjestelmän mallia, joka takaa yhteiset pelisäännöt sopimusaloilla, on edessä kovin riitainen ja hankala alkuvuosi.

PAIKALLINEN SOPIMINEN on tässä ajassa muodostunut muotifraasiksi, joka näyttää nousevan myös työehtosopimuspöytiin joka puolella. Eivätpä taida nekään tavoitteet olla työntekijän parhaaksi. Kuorma-autoalan edustajana näen paikallisen sopimisen käytännössä työnantajan saneluksi, koska suurin osa alan työntekijöistä työskentelee henkilöstömäärältään hyvin pienissä yrityksissä, joissa ei välttämättä ole edes luottamusmiestä. Kun työehtosopimus määrittelee työehdot sekä työntekijän oikeudet, niin asiat on helpompi ratkaista, mikäli ongelmia syntyy.

VITSAUS nimeltä kevytyrittäjyys on viime vuosina nostanut päätään myös AKT:n sopimusaloilla, etenkin kuorma-autoalalla. Koko termikin puistattaa, koska asia on niin, että joko ollaan työntekijöitä tai yrittäjiä. Siinä välissä ei ole mitään kaikkia osapuolia syleilevää puolivälin krouvia. Tosiasiassa työntekijä luopuu oikeuksistaan työntekijänä. Ei ole oikeutta palkalliseen lomaan, ei palkalliseen sairaslomaan. Ei ole pekkasia, ylityökorvauksia, ilta- ja yölisiä eikä mitään muutakaan työehtosopimuksella saavutettuja asioita.

Myös oikeus ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen katoaa ajan myötä. Tuntihinta sovitaan ja siinä on sitten kaikki. Töitä/ajoja saat tai sitten et. Siihen ei ”kevytyrittäjällä” ole paljon sananvaltaa. Siitä sitten maksetaan verot, vakuutukset ja eläkemaksut, ynnä muut kulut ja vielä laskutuspalveluyrityksen provisio, niin yllätys saattaa olla melkoinen, kun käteen ei sitten paljoa jäänytkään.

YTK:N maksut tulevat taas vuoden vaihteessa maksuun. Joten meidän kaikkien on nyt viimeistään otettava itseämme niskasta kiinni ja aktiivisesti tarjota liiton jäsenyyttä, joka oikeasti ja aidosti tarjoaa työntekijälle turvaa, ei pelkkää ansiosidonnaista korvausta työttömyyden kohdatessa. Työnantajien märkä päiväuni taitaa olla, ettei kukaan kuuluisi liittoon eikä yleissitovia työehtosopimuksia olisi olemassa, vaan työnantajat voisivat paikallisesti määritellä työnteon säännöt. Mikä maailma se olisi – ei ainakaan oikeudenmukainen työntekijän kannalta.

JÄRJESTÄYTYMISEN tärkeys tulisi jokaisen ymmärtää – ilman jäseniä ei ole liittoa eikä liittoa ilman jäseniä. Eikä ilman järjestäytyneitä työntekijöitä ole myöskään työehtosopimuksia. Tai koulutettuja luottamusmiehiä valvomassa, että työpaikoilla asiat etenevät kuten pitääkin. Tai neuvottelukuntia, jotka tekevät kaikkensa puolustaakseen meidän etujamme työnantajien heikennyksiä vastaan. Vain isona joukkona pystymme näyttämään, että meille ei ryppyillä. Jokainen työ on tärkeää ja jokaisen tulisi arvostaa omaa työtään.

NYT ON kuitenkin aika rauhoittua joulun viettoon, levätä ja ladata akkuja, jotta jaksetaan aloittaa uusi vuosi jäseniä ja työehtoja puolustaen. Puolustettavaksi saattaa tulla myös koko ay-liikkeen olemassaolo.

Hyvää ja rauhallista joulun aikaa, sekä menestyksekästä uutta vuotta!