Verkkokauppa muuttaa maailmaa
Lähes mitä tahansa voi nykyään tilata kotiovelle. Se vaikuttaa työhön, talouteen, maisemaan ja jopa pahvilaatikoihin.
Verkkokauppa on kasvanut viime vuodet jatkuvasti niin Suomessa kuin ulkomailla. Vuonna 2020 verkko-ostokset kasvoivat Suomessa 28 prosenttia. Vuonna 2021 vauhti hiipui hieman mutta kasvu oli edelleen reipasta: 11 prosenttia. Loppua kasvulle ei ole näköpiirissä.
Verkkokauppaostoksia tilataan usein lähinoutopisteisiin, mutta myös kuljetukset kotiovelle yleistyvät koko ajan. Omaan kotiin voi tilata lähes mitä tahansa sorasta ruokaan ja pesukoneesta jiirisahaan.
Miten verkkokaupan ja kotiinkuljetusten kasvu muuttavat yhteiskuntaa ja AKT:n jäsenten työtä?
Lisää töitä AKT:n jäsenille
AKT:n edunvalvontapäällikkö Harri Pasasen vahva näppituntuma on, että verkkokaupan kasvu on poikinut lisää töitä AKT:n jäsenille. Tarkkoja lukuja ei ole vielä saatavilla, mutta lisäkysyntää näyttää tulleen niin pienille jakeluautoyrityksille kuin suurille monipuolisia kuljetuksia tekeville yrityksille kuten Schenkerille.
– Verkkokaupan tuoma kasvu näkyy esimerkiksi siinä, että nykyään Schenkerillä Black Friday, joulu ja muut vastaavat vaikuttavat selvästi työmäärään, Pasanen kertoo.
Samalla kakun jakajia on tullut lisää. Näiden joukossa on myös niin sanottuja alustatalousyrityksiä, joiden työoloissa ei ole kehumista. Esimerkiksi ruokalähettifirmat ovat havitelleet uusia aluevaltauksia tavaroiden kuljettamisesta. Tulevaisuus näyttää, miten hyvin perinteiset yritykset onnistuvat pitämään otteensa markkinoista.
Verkkokaupan kasvu näkyy ennen kaikkea rahdin kappalemäärissä. Yhä isompi osa kuormasta on yksittäisiä pieniä paketteja, jotka ovat matkalla yksittäisiin kohteisiin. Logistiikan Maailma -verkkosivuston mukaan tämä on lisännyt kuljetusten lukumääriä ympäri maailmaa.
AKT:n työsuojelutoimitsija Pasi Ritokosken mukaan verkkokauppa ja etenkin kotiinkuljetukset tuovat kuljettajille myös uusia erikoistumismahdollisuuksia. Esimerkiksi kuljettaja, jolla on myös LVI-asentajan pätevyys, on kova sana kodinkoneiden viejänä.
Uusia kysymyksiä kaavoitukseen
Kun kuljetusten määrät kasvavat, kasvaa myös niiden vaatima tila. Moni kaupunki pohtii parhaillaan, miten lisääntyvä jakeluliikenne sovitetaan ruuhkaisille keskusta-alueille. Kaupunkien näkökulmasta ongelmia ovat esimerkiksi melu ja pysäköinti jalkakäytäville, kuljettajien näkökulmasta taas kelvollisten lastaus- ja purkupaikkojen puute.
Tilakysymyksissä olennainen on niin sanottu viimeinen kilometri eli se, miten tuote päätyy kuluttajan kotiin. Kuljetuspalveluyrityksillä on jo kattava verkosto erilaisia pakettiautomaatteja ja muita lähijakelupisteitä, jotka ratkovat viimeisen kilometrin pulmia.
Ruuhkat ja tilantarve eivät kuitenkaan juuri vähene, jos jokainen kuluttaja hakee pakettinsa noutopisteeltä omalla autollaan.
Työturvallisuusriskit muuttuvat ja kasvavat
Perinteisessä kaupassa ammattikuljettaja vie tuotteet myymälään ja asiakas hakee ne sieltä. Kauppojen lastausalueet on ainakin yleensä suunniteltu tarkoitusta varten ja esimerkiksi lumityöt tehty. Kun paketti matkaakin asiakkaan pihaan asti, olosuhteet ovat täysin toiset.
– Riskinarviointia ei ole tehty valmiiksi, vaan se siirtyy kuljettajan vastuulle. Jokainen paikka on uniikki. Reitit eivät ole tyhjiä, liukkauden torjuntaa ei ole tehty ja niin edelleen, sanoo AKT:n työsuojelutoimitsija Pasi Ritokoski.
Hänen mukaansa on selviä viitteitä siitä, että kotiinkuljetusten lisääntyminen lisää tapaturmia. Ne voivat olla varsin yllättäviäkin.
– On ollut esimerkiksi läheltä piti -tilanteita, jotka ovat johtuneet siitä, että lapset ovat ilmestyneet jostain pyörimään jalkoihin. Kuljettaja voi joutua kohtaamaan jopa väkivallan uhkaa tai purevia eläimiä.
Kotiinkuljetukset lisäävät myös käsin tehtävää työtä ja sen aiheuttamia haittoja. Esimerkiksi kodinkoneita vietäessä kuljettaja voi joutua kantamaan painavia laatikoita rappusia ylös – ja usein lisäksi kantamaan vanhan kodinkoneen pois.
– Siinä on omat juttunsa. Vanhat koneet eivät ole paketissa, ja niissä voi olla esimerkiksi irtoavia tai viiltäviä osia, Ritokoski sanoo.
Varastotila menee kuumille kiville
Kiinteistöasiantuntijayritys JLL tiedotti jo viisi vuotta sitten, että verkkokaupan kasvu on kääntänyt logistiikkakiinteistöjen markkinat nousuun. Sama meno on jatkunut: varastotilaa tarvitaan koko ajan lisää, hinnat nousevat ja sijoittajat kilpailevat parhaista kohteista.
Moni kuljetusyrityskin on rakentanut omaan käyttöönsä uutta varastotilaa tai kehittänyt ja laajentanut vanhoja. Newsec Advisory Finlandin raportin mukaan vuonna 2021 Suomessa kehitettiin uutta varastotilaa yhteensä 200 000 neliön verran.
Ilmiö muuttaa paikoin jo maisemaa. Niin Suomeen kuin maailmalle nousee alueita, joita hallitsevat valtavat varastohallit. Samalla ruuhkat esimerkiksi lentoasemien varastoeluiden ympäristössä kasvavat.
Ilmasto sekä hyötyy että kärsii
Tutkimukset eivät anna suoraa vastausta siihen, lisääkö vai vähentääkö verkkokauppa kasvihuonekaasupäästöjä. Siihen vaikuttaa moni seikka. Tämä käy ilmi esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön tekemästä selvityksestä logistiikan digitalisaation ilmastovaikutuksista.
Toisaalta pakkausmateriaaleja menee enemmän, kun tuotteet pakataan jokaista kuluttajaa varten erikseen. Kuljetusten lisääntyessä myös niiden päästöt kasvavat, ja verkkokaupan palautukset aiheuttavat turhaa ajelua.
Toisaalta verkkokauppa ja kotiinkuljetukset voivat vähentää yksityisautoilun määrää ja siten pienentää päästöjä. Kun jokainen kuluttaja ei hyppää omaan autoonsa ja aja hakemaan tuotetta kaupasta, tavarat voivat liikkua tehokkaammin isoina kuormina.
Myös ympäristön näkökulmasta viimeisellä kilometrillä on paljon väliä. Ekotehokkainta on, jos paketti viedään lähellä sijaitsevaan noutopisteeseen ja kuluttaja hakee sen kävellen, pyörällä tai muun asioinnin yhteydessä.
Millainen on tulevaisuuden pahvilaatikko?
Kivijalkakaupassa asiakas saa hypistellä ostostaan ja nauttia myymälän huolellisesti mietitystä tunnelmasta. Ehkäpä ostos kääritään kauniiseen kääreeseenkin. Kelpaako verkko-ostajalle sitten ankea pahvipaketti, josta puuttuu kaikki persoonallisuus ja tunnelma?
Tätä kysymystä on mietitty muotoilun maailmassa. Esimerkiksi Mari Suomuranta on kokeillut opinnäytetyössään, miten aaltopahvi taipuu parantamaan verkkokauppa-asiakkaan ostokokemusta. Tulosten mukaan aaltopahvista voi tehdä monenlaisia persoonallisia kuljetuspakkauksia, jotka luovat tunnelmaa ja tuovat esiin myyjän brändiä.
Voi siis olla, että tulevaisuudessa kuljettajilla on käsiteltävinään yhä konstikkaampia paketteja.
Artikkeli on julkaistu lehdessä 8/2022.