Vuonna 2022 tieliikenteessä menehtyi 187 ihmistä. Tuolloin määrä oli ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana alle 200. Vuoden 2021 vastaava lukema oli 225. Pitkän aikavälin kehitys on ollut suotuisaa: vuosituhannen alussa kuolonuhreja oli jopa kaksi kertaa enemmän kuin nykyään, esimerkiksi vuonna 2007 peräti 380. 1970-luvulla tieliikennekuolemia oli yli tuhat, vaikka autoja oli Suomessa tuolloin selvästi vähemmän. Syitä turvallisuuden paranemiseen on useita.

– Liikenne on monen muuttujan palapeli. Ei ole yhtä tai kahta tekijää, mistä tämä johtuu, sanoo Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.

Pieniä yksittäisiä syitä sen sijaan on useampia. Korona-ajan jälkeen etätyöt ovat lisääntyneet ja polttoaineen hinta noussut, joten liikenteen kokonaismäärä on edelleen vähäisempi kuin ennen pandemiaa.

– Ajoneuvokannan uudistuminenkin on varmaan yksi asia, joka tukee turvallisuutta. Vaikka autokanta Suomessa on melko vanhaa, niin koko ajan kuitenkin tulee uudempia ja parempia vuosimalleja. Ja ehkä asennepuolellakin on toivottavasti menty oikeaan suuntaan, Valtonen miettii.

Raskaan liikenteen osuus kuolonkolareista on ajan mittaan vähentynyt.

– Ennakkotiedon mukaan koko viime vuoden aikana menehtyi yksi kuorma-auton kuljettaja. Tämä tapahtui lokakuussa Posiolla sattuneessa tukkirekkojen yhteenajossa.

Sen sijaan tahallisia onnettomuuksia, eli tyypillisesti itsetuhoisen ihmisen ajamisia henkilöautolla päin rekan keulaa, on edelleen huomattava määrä. Vuoden 2023 tilasto ei vielä ole valmistunut, mutta Valtosen mukaan tällaisten tapausten määrä on viime vuosina ollut 20–30.

Eri ikäryhmistä selvin myönteinen kehitys oli näkyvissä varsinkin nuorten aikuisten kohdalla. 21–24 -vuotiaita kuoli moottoriajoneuvojen onnettomuuksissa ennakkotiedon mukaan 8, vuonna 2022 määrä oli 21.

Ajaminen keskeytettävä äärikeleillä

AKT:n työsuojelutoimitsija Pasi Ritokoski arvioi kuolonkolarien vähenemisen liittyvän etenkin uusien henkilöautojen turvallisuuskehitykseen. Liiton turvallisuustyössä korostetaan vastuullista suhtautumista ajamiseen.

– Aina pitää olla ajokunnossa, on kyse ammattiliikenteestä tai siviiliajosta, ja tähän kuuluu myös se, ettei olla tien päällä väsyneenä.

Talvi on ollut kylmä ja runsasluminen Etelä-Suomea myöten, joten tärkeää on myös muistaa, että äärimmäisissä sääolosuhteissa ei tule ajaa. Ambulanssien täytyy ajaa joka kelissä, jos kyse on ihmishengistä, mutta tavaran kuljetus on eri asia.

– Kun on oikein paha keli, ajo keskeytetään, kunnes keli on taas siedettävä. Toimeksiantajien kanssa on puhuttu tästä, että jos on vaikka muutaman tunnin lumimyräkkä ja olematon näkyvyys, suunnitellaan kuljetukset niin, ettei juuri silloin tarvitse ajaa.

Ritokoski neuvoo kuljettajia olemaan tarvittaessa yhteydessä työnjohtoon ja hankkimaan varmistuksen, että työt voi keskeyttää.