Suomen kuljetustyöläisten kansainvälinen yhteistyö alkoi kehittyä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, kun suomalaiset merimiehet ja satamatyöläiset olivat yhteydessä kansainvälisiin työväenliikkeisiin.

Kotkan satamatyöntekijät halusivat kansainvälistyä

Vuonna 1905 Kotkan Satamatyöntekijäin Yhdistys toivoi pääsevänsä sosialidemokraattisen puoluehallinnon avulla kansainvälisen satamatyöntekijäin järjestön jäsenyyteen. Turussa tuolloin toiminut puoluehallinto kehotti 2.8.1905 lähettämässään kirjeessä kotkalaisia perustamaan ammattiliiton, sillä kansainvälisen liiton jäseneksi eivät voineet liittyä yksittäiset ammattiosastot, vaan ainoastaan koko maan kattava liitto. Lastauskauden loppupuolella, 16.–18.10.1905, kolmentoista satamatyöläisjärjestön edustajat perustivat Suomen Satamatyöläisten Liiton. Vuonna 1906 liitto pohti kokouksessaan liittymistä kansainväliseen satamatyöntekijäin liittoon.

Syksyllä 1912 Suomen Satamatyöläisten Liitto piti lakkauttavan kokouksensa, ja samassa yhteydessä Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto piti perustavan kokouksensa. Kuljetustyöläiset liittyivät Kansainväliseen kuljetustyöväen liittoon (ITF) vuonna 1924.

Poliittisesti lataantunut ilmapiiri

SKL:n kontaktit sosialidemokraatteja lähellä oleviin kansainvälisiin järjestöihin vilkastuivat 1920-luvun lopulla. Liitto osallistui säännöllisesti Skandinavian Kuljetustyöläisten Federaation (STF) toimintaan.

Vuoden 1922 jäsenäänestyksessä Kolmiliitosta, johon kuljetustyöntekijät tuolloin kuuluivat, 79,8 % kannatti liittymistä Profinterniin, Neuvostoliitossa perustettuun niin sanottuun punaiseen ammattiyhdistysinternationaaliin. Vuonna 1930 esimerkiksi Kajaanin kuljetustyöläisten osasto piti sopimuksen solmimista venäläisten kuljetustyöläisten kanssa tarpeellisena. Aloite sai kannatusta myös muissa satamatyöläisten osastoissa, kuten Reposaaren satamatyöläisten osastossa, jonka mielestä liiton olisi solmittava erikoissopimus venäläisten kuljetustyöläisjärjestöjen kanssa. Pelkona oli kuitenkin, että yhteistyö venäläisten sisarjärjestöjen kanssa johtaisi liiton muiden kansainvälisten suhteiden katkeamiseen.

Liiton sosialidemokraattiset jäsenet tekivät selväksi, etteivät he pysyisi Suomen Ammattijärjestössä, mikäli Profinterniin tosiasiallisesti liityttäisiin. Tästä syystä punaiseen ammattiyhdistysinternationaaliin ei koskaan liitytty, vaikka enemmistö jäsenistä sitä kannatti.

Lähteet mm.
Tapio Bergholm. Hajanainen ja sekava sukupuu, Kuljetusalan ammattiliitot 1905-1995
Jan Rosenström. 1930-luvun lama Helsingin satamassa. Suhdannevaihtelut, satamatyöläiset ja ammattiyhdistysliike. Pro gradu -tutkielma. 2020
Kuljetustyöläinen 1.9.1928
Suomen Kuljetustyöläisten Liitto 1.3.1930
Suomen Ammattijärjestö, Marraskuun 1–8 p:nä 1928
Kansan Lehti 16.9.1906