Palefacen keikalla Valkeakoskella Työväen musiikkitapahtumassa porukka heilui, julisti festarirauhan ja teki rauhanmerkkejä. Hengeltään se oli yksi tapahtuman parhaista keikoista.

Paleface eli Karri Miettinen ottaa kantaa lavalla ja lavan ulkopuolella. Tärkeitä aiheita hänelle ovat kulttuuri, äärioikeiston uhka, rasismi, syrjäytyminen, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Tässä hän jatkaa räppärinä työväenlaulujen ja kisällilaulujen perinnettä.

Näistä nytkin puhutaan. Lähdetään liikkeelle kulttuurista. Palefacea harmittaa tilanne, jossa yhteiskunnan tuki kulttuurille on vaatimaton ja ohjautuu enemmäkseen eliitin, ei tavallisten ihmisten tarpeisiin. Toisaalta kulttuurin määritelmästä on monta tulkintaa. Yhden mukaan se on Akseli Gallen-Kallelan edustama kansallisromantiikka, toisen monimuotoista ja eteenpäin katsovaa.

− Ei aina ymmärretä suomalaisen kulttuurin moninaisuutta. Sitä kuinka tärkeitä toimijoita on paljon, ja miten monella on juuret kahdessa eri kulttuurissa. Nämä ovat nimenomaan niitä ihmisiä, joita meidän pitäisi nostaa suomalaisen kulttuurin tekijöinä.

Yksi tulevaisuuden tekijöistä on Palefacen keikallakin esiintynyt kongolaistaustainen helsinkiläisräppäri Gracias.

− Kuva historiallisesta yhtenäiskulttuurista on harhainen, sillä Suomessa on ollut aina vahvasti monimuotoinen kulttuuri. Sitä ovat edustaneet muun muassa romaanit, saamelaiset ja iso islamilainen yhteisö. Nyt nousussa on afrosuomalainen kulttuuri.

Heikomman puolella

Yhteiskunnallisesti Paleface asettuu heikomman puolelle ja profiloituu vasemmalle. Hän oli myös Vasemmistoliiton kansaedustajaehdokkaana 2019 eduskuntavaaleissa.

− Se on joku tietoisuus siitä, että maailma ei ole valmis, ja että on paljon aika rajuja epäkohtia. Ihmisoikeusliike on myös puhutellut minua ihan junnusta asti. Muistan esimerkiksi Etelä-Afrikan rasismin ja (Frederik) de Klerkin, ja että siellä oli joku semmoinen kuin apartheid ja että se oli jotain epäoikeudenmukaista.

Myös AKT:n Etelä-Afrikan boikotti on Palefacelle tuttu. Boikotin aikaan 1983 hän oli viisivuotias, mutta jotain siitä jäi lapsen mieleen. Myöhemmin hän on tutustunut aiheeseen kirjallisuuden kautta.

Ammattiyhdistysliike edustaakin Palefacelle ihmisoikeusliikettä. Se on tehnyt ja tekee edelleen työtä ihmisten elinolojen parantamiseksi eri puolilla maailmaa ja sen arvopohja nojaa tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen.

− Ay-liike ja työväenliike ovat aina olleet globaaleja ja hahmottaneet asioita laajemmin kuin yhden ihmisen tai paikallisen yhteisön näkökulmasta.

Bob Dylanista Tatu Pekkariseen

Kantaa ottavalla musiikilla on ollut iso merkitys Karri Miettisen elämässä.

− Minuun ovat vedonneet aina esimerkiksi Bob Dylan, Bob Marley, punk, Public enemy, yhteiskunnallinen hiphop ja rap sekä vanhat poliittiset laulut. Sellainen musiikki, missä otetaan kantaa ja kerrotaan asiat ikään kuin protestilla.

Suomalaisista artisteista hän mainitsee muun muassa Reijo Frankin ja Tatu Pekkarisen. Työväenliikkeen lauluperinnettä Paleface on jatkanut Laulava Unioni -yhtyeen kanssa, jolta on tulossa lähiaikoina myös uusi levy.
Paleface on joutunut musiikkinsa ja mielipiteidensä takia sosiaalisessa mediassa äärioikeiston maalittamaksi. Se ei häntä pelota, mutta ei ilahdutakaan. Enemmän häntä pelottaa, mihin suomalainen yhteiskunta, ja laajemmin koko maailma on menossa.

Yksi huolestuttava asia hänestä on maahanmuuttajanuorten syrjäytyminen. Heidän saamisensa mukaan yhteiskuntaan olisi äärimäisen tärkeätä. Siksi kotouttamisen resursseja pitäisi lisätä, ei leikata.

− Yhteiskuntarauhan, ja meidän kaikkien kannalta, leikkaukset ovat huono asia, sillä ne syventävät maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä.

Aihetta sivuaa myös amerikkalaisen hip hop artisti Tupac Sakurin elämänkerta, jota Paleface kääntää suomeksi. Köyhistä oloista lähtenyt artisti ammuttiin 25-vuotiaana syksyllä 1996. Kirja julkaistaan suomeksi lokakuussa.

− Kirja taustoittaa mustien nuorten ongelmia USA:ssa, ja sen viesti on sama kuin hip hop -musiikissa. Jos vähäosaisilla nuorille ei ole tarjolla muuta tarttumapintaa yhteiskuntaan kuin poliisi, joka suhtautuu heihin lähinnä rikosoikeudellisesti, niin sehän on tosi paha.

Uhkana on, että sama voi olla edessä myös Suomessa. Palefacesta tuntuu, että rasismi nykyään ikään kuin leijuu päittemme päällä.

− Epätoivoisessa tilanteessa olevat nuoret päätyvät tekemään epätoivoisia tekoja. Se pitäisi ymmärtää.

Hyvä, että puhutaan, vaikka puhe ei miellytä

Vaikka Paleface on huolissaan, on hän myös toiveikas. Hänestä on hyvä, että asioista on alettu puhua niiden oikeilla nimillä. Hyvää on myös, että media on nostanut esille eräiden poliitikkojen rasistisia puheita ja äärioikeistokytköksiä.

− Nyt haetaan arvopohja ja rajaa sille, mikä on soveliasta ja mikä ei. Jos koko ajan katsotaan sormien läpi näitä hirveitä asioita niin vähän pelottaa, että onko meillä enää minkäänlaista yhteistä arvopohjaa.

Ilmastonmuutoskeskusteluun hän toivoo ay-liikkeeltä isompaa panosta. Esimerkiksi AKT:llä on paljon liikenteeseen liittyvää ammatillista tietoa, joka voisi maadoittaa keskustelua ylätasolta tavallisten ihmisten tasolle.

− Länsimaissa pitäisi ennen kaikkea ymmärtää, että meillä on 10 kertaa isompi hiilijalanjälki kuin esimerkiksi pakistanilaisilla tai afrikkalaisilla ja sen takia meillä on isompi rooli tässä kuin köyhillä mailla.