– Pienenä päätin, että musta tulee isona taiteilija, jonka taidetta ovat galleriat pullollaan. Jossain vaiheessa tajusin, että ei se riitä. Mun taidetta pitää nähdä jokaisen. Sitten tuli kolmostiellä vastaan maalattu rekka ja tajusin, että tässä se on. Rupean maalaamaan rekkoja.

Valmistuttuaan parikymmentä vuotta sitten automaalariksi Myllymäki pisti firman pystyyn suoraan äitiyslomalta. Tähän päivään mennessä hän arvelee maalanneensa satakunta rekkaa ja niiden lisäksi moottoripyöriä, peräkärryjä ja mopoja – myös tauluja, sillä samalla kynäruiskulla.

Kun lapset olivat pieniä, oli kätevää, että maalaamo oli kotipihassa Päntäneellä. Siinä tosin kävi niin, että pian Myllymäki huomasi pyörittävänsä maalaamon lisäksi epävirallista b&b-palvelua.

– Ihmiset tulivat sinne ihan mihin aikaan tahansa. Meidän piha oli rekkaparkkina, äijät majoittautuivat pihalle pariksi kolmeksi päiväksi ja kävivät meillä iltapalalla.

”Syy, miksi jäin henkiin”

Eniten pyydetään maalaamaan pelkkää hyttiä, johon menee kylkien kanssa pari viikkoa. Jos maalataan kaapinkin kyljet, työhön kuluu pari kuukautta.

– Teen itse alusta asti kaiken, puran kilon paloiksi, hion ja lakkaan. Ihan viime vuosina olen käyttänyt pari kertaa lakkaajaa.

Yleisimpiä aiheita, joista kuvia pyydetään, ovat elokuvat, harrastukset, luonto ja sarjakuvat. Eniten Myllymäki tykkää maalata muotokuvia, ihmisten kasvoja.

Kaukaisin Myllymäen maalaama ajoneuvo menee todennäköisesti Etelä-Amerikassa.

– Sain Whatsappissa kuvan Coyoute Ugly -teemaisesta Volvosta Perun ja Kolumbian rajavartijalta, että täällä menee tällainen.

Mieleenjäävin ajoneuvo, jonka Myllymäki on maalannut, oli Järvinen Transportin Scania, johon hän maalasi ystävänsä ja alan uranuurtaja Simo Riikosen muotokuvan.

– Me ollaan maailman parhaita kavereita ja se, että pääsin maalaamaan hänelle, oli kova juttu.

Myös muuan Harley Davidsonin bensatankki jätti jäljen taiteilijaankin.

– Sen toi eräs herra, jonka avovaimo sairasti syöpää ja rakasti joulua. Tein siihen Coca-Cola-joulupukin. Silloin ajattelin, että tässä on syy, miksi olen saanut tällaisen lahjan, vaikka vajavaisen. Että saan tuotettua jollekin iloa. Ajattelen, että se, kun tässä itketään ja halataan, on se syy, miksi itse jäin henkiin.

Kymmenkunta vuotta sitten Myllymäki sai aivoverenvuodon, jonka seurauksena hän halvaantui ja sokeutui.

– Kuntouduin, mutta kolme vuotta siinä meni ihan ohi.

Kuljettajan ura päättyi penkkaan

Pari vuotta sitten Myllymäki siirtyi enemmän tatuointeihin, kun terveyssyyt alkoivat rajoittaa ajoneuvojen maalaamista.

– Piti tehdä vähän, mutta touhu lähti ihan lapasesta. Ensin tatuoin kaikki päntäneläiset ja sitten perustin oman Think Pink -tatuointistudion Kauhajoelle.

– Maalaamisesta saan suurempaa nautintoa, on iso pinta ja vapautta. Mutta näin kaksi kertaa kuussa ihmisen, kun autoilija toi auton ja haki sen. Nyt olen aamusta iltaan ihmisten kanssa.

– Ja ettei elämä kävisi tylsäksi, perustin matkatoimiston. Opiskelen matkanjärjestäjäksi ja matkaoppaaksi. Lopputyönä vien 20 henkeä Amerikkaan, kierretään koko Keski-Länsi. Mukaan lähtee paljon raskaan kaluston autoilijoita.

– Ajoin yhdistelmäkortinkin muutama vuosi sitten, päätin alkaa rekkakuskiksi. Meillä on kuljetusliike miehen kanssa. Mutta sitten ajoin kerran ojaan ja se ura vähän niin kuin tössähti siihen hankeen, Myllymäki nauraa.

Ajoneuvoja hän maalaa enää pari vuodessa.

– Ei ole pitkäkään aika kun uhosin, etten maalaa enää yhtäkään. Meni viikko, kun puhelin soi, että tekisitkö vielä yhden kuorma-auton. Sanoin, että ei sitä varmaan lasketa, jos on pelkkä nuppi… En pääse tästä varmaan ikinä.