Syyskuun alussa liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne (ps.) kertoi, että hallitus esittää ensi vuodelle yhteensä 200 miljoonaa euroa tiestön korjausvelan ”purkamiseen”. Samassa tiedotteessa ministeri sanoi, että kuluvana vuonna korjausvelkaa ”puretaan” 250 miljoonan määrärahalla, joka on kohdennettu ”korjausvelan vähentämiseen”.

”Olemme sitoutuneet parantamaan kumipyöräliikenteen arkea”, ministeri hehkuttaa tiedotteessa.

Useat tiedotusvälineet toistivat ministerin viestin lähes sellaisenaan. Ei siis ihme, jos monikin suomalainen tällä hetkellä uskoo, että nykyinen hallitus pienentää korjausvelkaa tai satsaa tieverkkoon poikkeuksellisen paljon.

Teiden korjausvelka ei kuitenkaan mainituilla rahasummilla purkaudu eikä vähene eikä kumipyöräliikenteen arki keskimäärin parane. Päinvastoin korjausvelka jatkaa kasvuaan.

Katsotaan tarkemmin.

Millaisessa kunnossa tiet ovat?

Teiden kunnosta julkaisee tietoa muun muassa liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Sen vuoden 2023 lopulla päivitettyjen tietojen mukaan Suomessa on noin 8800 kilometrin verran huonokuntoisia päällystettyjä teitä. Se on 17 prosenttia kaikista päällystetyistä teistä.

Huonokuntoisten päällysteiden määrä on noin kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Suurin osa kehnoista teistä on vähäliikenteisiä. Pääteiden kunnon huononeminen saatiin pysäytettyä vuonna 2020, mutta pienemmät tiet ovat jatkaneet rapistumistaan.

Sorateistä on huonokuntoisia kymmenesosa eli noin 2800 kilometriä.

Lisäksi Suomessa oli vuoden 2023 lopulla noin 800 huonokuntoista siltaa. Niiden rapistuminen kiihtyy, ja iso osa silloista on tulossa lähivuosina peruskorjausikään.

AKT:n kesällä tekemässä kyselyssä vain alle 4 prosenttia kuljettajista oli sitä mieltä, että Suomen teiden kunto on hyvä. 44 prosenttia piti kuntoa huonona tai erittäin huonona, ja loppujen mielestä tiet ovat paikoin hyviä ja paikoin huonoja.

Suurin osa kuljettajista katsoi työturvallisuuden heikentyneen teiden kunnon takia.

Traficomin viime vuoden lopulla päivitetty ennuste ei lupaa ruusuista tulevaisuutta. Jos mullistavia yllätyksiä perusväylänpidon rahoitukseen ei tule, vuonna 2032 huonokuntoisia päällysteitä on jo 12600 kilometrin verran.

Mitä on korjausvelka?

Väyläverkon korjausvelka tarkoittaa huonokuntoisten, korjaustarpeessa olevien valtion teiden, ratojen ja vesiväylien yhteenlaskettuja korjauskustannuksia. Korjausvelkalaskelmaa on päivitetty vuodesta 2016 alkaen, ja velka on siitä asti ollut koko ajan nousussa.

Jatkuva kasvu johtuu siitä, että perusväylänpidon rahoitus on koko ajan pienempi kuin tarve. Vaikka väyliä korjataan joka vuosi, ne myös kuluvat joka vuosi. Tällä hetkellä korjaustahti on hitaampi kuin kulumistahti.

Vuoden 2024 alussa väyläomaisuuden korjausvelka oli noin 4 168 miljoonaa euroa. Siitä maanteille kohdistui 2 539 miljoonaa, rautateille 1 599 miljoonaa ja vesiväyliin 29 miljoonaa.

Väyläviraston tuoreen ennusteen mukaan korjausvelka kasvaa tänä vuonna kokonaisuudessaan 52 miljoonalla eurolla. Kasvu on hidastunut edellisvuodesta mutta ei pysähtynyt.

Isoin kasvu tulee tänä vuonna radoista. Tieverkolla päällysteiden ja rakenteiden korjausvelka pysyy samana mutta siltojen korjausvelka kasvaa 12 miljoonalla.

Paljonko tienpitoa rahoitetaan?

Valtion perusväylänpidon määräraha on tänä vuonna noin 1566 miljoonaa euroa. Tiet saavat siitä 925 miljoonaa euroa. Summa sisältää hallituksen päättämän ylimääräisen 250 miljoonan erän, ja sen ansiosta rahoitus kohenee viime vuodesta selvästi.

Maarakentamisen kustannukset ovat kuitenkin nousseet vuodesta 2020 tämän vuoden maaliskuuhun peräti 28 prosenttia. Se vähentää väylänpidon ostovoimaa sadoilla miljoonilla euroilla. Lisäraha katoaa siis isoksi osaksi hintojen nousuun.

Ensi vuodelle rahaa on tiedossa entistä vähemmän. Hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksestä ei ollut tätä juttua tehtäessä saatavilla kaikkia tietoja, mutta niin tienpidon kuin koko väylänpidon rahoitus joka tapauksessa pienenee tästä vuodesta.

Hallituksen tekemän julkisen talouden suunnitelman eli niin sanotun kehyspäätöksen mukaan perusväylänpidon määräraha on kaudella 2025–2028 vuosittain 1285 miljoonaa euroa. Vaatimatonta perustasoa paikkaamaan hallitus on päättänyt 520 miljoonan euron rahoituksesta korjausvelan kasvun hillitsemiseen.

Tämän vuoden 250 miljoonan erä oli osa tätä pottia, samoin ensi vuodelle luvattu 200 miljoonaa.

Sen jälkeen lisäraha onkin pitkälti käytetty. Jos muutoksia suunnitelmiin ei tule, vuonna 2026 rahoitus laskee siis entisestään.

Väylävirasto on arvioinut, että suunnitellulla rahoitustasolla väylien korjausvelka kasvaa kehyskauden loppuun mennessä yli viiteen miljardiin euroon.

Lähteet: Väylävirasto, Traficom, valtion talousarvioesitykset, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunto julkisen talouden suunnitelmasta 2025–2028