Liikennekuolemien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla vuonna 2024
Suomen tieliikenteen onnettomuuksissa kuoli alustavien tilastojen mukaan viime vuonna 172 ihmistä. Määrä on samankaltainen kuin vuonna 2023, mutta parina edellisvuotena nähty myönteinen kehitys pysähtyi.
Vuonna 2023 tieliikenteessä kuoli alustavien tilastojen mukaan 171 henkeä, vuonna 2022 kuolleita oli 187. Molemmat lukemat olivat pienempiä kuin koskaan ennen tilastohistorian aikana. Takavuosiin verrattuna vuosi 2024 oli siis edelleen ”hyvä”, mutta kuolonuhrien määrä ei enää vähentynyt.
– Luultavasti liikennekuolemien määrä tulee vielä vuoden 2024 lopullisissa tilastoissa hieman kasvamaan, kertoo Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Marja Pakarinen.
Erityisen surulliseksi vuoden 2024 tekivät lasten liikennekuolemat. Alustavan tilaston mukaan alle 15-vuotiaita menehtyi 9, kun muutamana edellisenä vuotena määrä on ollut noin 4-5.
Lisäksi esiin nousi uudehko ilmiö: sähköpotkulautojen onnettomuuksissa kuoli kolme henkeä.
– Ensimmäinen kuolema oli vuonna 2021, sitten niitä ei ollut pariin vuoteen. Koko olemassaolonsa ajan laudat ovat kyllä näkyneet loukkaantumisissa ja työllistäneet sairaaloiden päivystyksiä, Pakarinen sanoo.
Raskaassa liikenteessä uhrien määrä kasvoi
Kuorma- ja linja-autot olivat osallisina 45 kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa, jotka vaativat 46 henkeä. Turvallisuus heikentyi vuodesta 2023, jolloin kuolonkolareita oli 36 ja uhreja 39. Kuljettajia kuoli kolme, vuonna 2023 yksi. He kaikki ajoivat kuorma-autoa.
Yhtä selkeää selitystä asialle ei ole, ja kyseessä saattaa Marja Pakarisen mukaan olla tilastollinen vaihtelu.
Autojen uusiminen antaisi osaltaan lisäturvallisuutta, samoin kunnolliset tiet.
– Muutaman edellisen vuoden aikana kuolemaan johtaneiden raskaan liikenteen onnettomuuksien määrä on ollut noin 60, eli viime vuosi oli kuitenkin niitä parempi.
Vaikka tietyt onnettomuustyypit lisääntyivät, toisaalla saatiin hyviä uutisia. Esimerkiksi rautateiden tasoristeyksien onnettomuuksissa, joissa yleensä on vuosittain menetetty muutamia henkiä, ei vuonna 2024 kuollut kukaan.
Vanha autokanta ongelmana
Yksi liikenneturvallisuuden paranemista jarruttava tekijä on Suomen iäkäs autokanta, näkee työsuojelutoimitsija Pasi Ritokoski. Henkilöautojen keski-ikä on pitkään ollut kasvussa ja on nyt 13,6 vuotta. Raskasta kalustoakaan ei helposti uusita, mihin on useita syitä.
– Rahdin hinnat ovat alhaalla, katetta ei jää paljon. Ja iso kysymys on se, millä tulevaisuuden autot kulkevat eli mihin kannattaa panostaa. Onko sähkö, kaasu vai vety paras valinta? Tähän liittyy sekin, millaiseksi lataus- ja tankkausverkostoa kehitetään.
Markkinoilla ostajien ”kyttäilyvaihe” näyttää venyneen pitkäksi. Koska kyse on kalliista investoinneista, moni odottaa nähdäkseen, mihin suuntaan tekniikka kehittyy.
– Autojen uusiminen antaisi osaltaan lisäturvallisuutta. Ja kunnolliset tiet samoin, heikko tiestön taso ei auta asiaa. Mutta liikenneturvallisuuden ykkösasia tietysti on hereillä oleva, virkeä ja vastuullinen kuljettaja, Ritokoski sanoo.
