Sosiaaliset identiteetit ohjaavat käyttäytymistämme elämässä. Näin on oletettavasti myös liikenteessä. Tätä tutkimus tosin ei suoraan osoita, sillä keskityimme tarkastelemaan sitä, mihin ryhmiin suomalaiset tienkäyttäjät kokevat kuuluvansa ja miten he näkevät eri ryhmät, sanoo Igor Radun.

Helsingin yliopistossa liikennepsykologian dosenttina toimiva Radun sekä ympäristöpsykologian tutkija Jenni Radun Turun ammattikorkeakoulusta tekivät liikenneidentiteettejä koskevan tutkimuksen, joka valmistui vuonna 2021. Hankkeen rahoittajina oli monta liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kytkeytynyttä järjestöä, yhtenä niistä AKT.

Henkilöauton kuljettaja yleisin identiteetti

Liikennettä on tutkittu varsin paljon, tienkäyttäjien identiteettejä paljon vähemmän.

– Meidän tutkimuksemme tästä aiheesta on yksi ensimmäisistä koko maailmassa, kertovat Igor ja Jenni Radun.

Yleisin tienkäyttäjäryhmä Suomessa on tutkimuksen mukaan henkilöauton kuljettaja: kaikista vastaajista 60,7 % koki määritelmän kuvaavan itseään hyvin tai melko hyvin. Jalankulkijoiksi itsensä kokevia oli 55,8 %, henkilöauton matkustajia 31,3 %, polkupyöräilijöitä 30,6 % ja julkisen liikenteen käyttäjiä 24,1 %. Pienempiä ryhmiä olivat moottoripyöräilijät 5,5 %, pakettiauton kuljettajat 5,0%, ammattikuljettajat 4,8 % ja mopon/mopoauton kuljettajat 2,5 %. Yksi vastaaja saattoi valita useita eri identiteettejä.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten muiden ryhmien liikennekäyttäytymiseen suhtaudutaan. Erityisen huomion sai moottoriajoneuvon kuljettajien ja pyöräilijöiden välinen suhde.

– Nämä kaksi ryhmää ovat liikenteessä aktiivisia ja saattavat joutua ristiriitatilanteisiin keskenään, Radunit perustelevat.

Säännöt hallussa, entä aggressiot?

Samaan ryhmään kuuluvista ajatellaan usein positiivisemmin kuin toisten ryhmien jäsenistä.

– Tämä psykologiassa hyvin tunnettu ilmiö tuli tässäkin tutkimuksessa näkyviin, Igor Radun sanoo.

Joka asiassa omaa ryhmää ei kuitenkaan nähty muita paremmaksi.

– Kaikki vastaajaryhmät ajattelivat, että autoilijat tuntevat liikennesäännöt paremmin kuin pyöräilijät. Myös pyöräilijät itse olivat tätä mieltä. Yksi selitys tuloksille on, että ajokorttiin vaaditaan koe, kun taas polkupyörää saa ajaa kuka tahansa.

Autoilijat ja pyöräilijät myös arvioivat autoilijoiden aggressiivisen käytöksen samalle tasolle. Sen sijaan käsitykset pyöräilijöiden aggressiivisuudesta erosivat: autoilijat pitivät pyöräilijöitä aggressiiviisempina kuin pyöräilijät itse.