Kuukauden runo 5/2022
Luonto syksyksi
koristuu,
värikkäisiinpiinsä somistuu
huokuen elämää. jatkuvuutta.
turvallisuutta,
arjen tavallisuutta,
se saa minut sovitusti
kulkemaan,
eikä enään kesäfiiliksissä keinumaan,
festareilta toisille heilumaan
linnutkin lentävät poispäin
mutteivät allapäin,
sillä
ilman suomen suvea,
syksyn ja pitkän talven
jälkeistä kevätaurinkoa ei olisi
tätä elämänkauneutta.
– Esa Kärhä
Artikkeli on julkaistu lehdessä 5/2022.