
Karuja kuvia Ukrainasta
Työväenmuseo Werstas sijaitsee Tampereen sydämessä, siellä, mistä teollistuminen Suomessa alkoi. Finlaysonin entisen tehtaan tiloissa toimii nykyään työväenmuseo.
Museosta löytyy muun muassa Suomen suurin höyrykone, joka on edelleen omalla vanhalla paikallaan. Sitä käytettiin Finlaysonin tehtaalla 1900-luvun alussa voimanlähteenä. AKT:n tukema Kuljetustyöväen matkassa -näyttely muutama vuosi sitten kertoi kuljetustyön muutoksesta satamissa, maanteillä ja lentokentillä.
Nyt museossa pääsee tutustumaan Ukrainan historiaan. Holodomor -näyttely esittelee 44 harvinaisen valokuvan kautta muistitietoa Ukrainaa vuosina 1932–1933 koetelleesta nälänhädästä eli holodomorista. Nimi tulee ukrainan kielen sanoista holod, nälkä ja mor, tuho.
Nälänhätä aiheutui maatalouden kollektivisoinnista ja viljan viennistä. Stalinin Neuvostoliitto ei kansalaisiaan auttanut vaan vaikeutti tilannetta entisestään lisäämällä viljan pakko-ottoja ja langettamalla ankaria rangaistuksia vastarinnasta. Ukrainassa kuoli nälkään noin neljä miljoonaa ihmistä.
Holodomor oli Neuvostoliitossa kielletty puheenaihe. Nälänhätää alettiin käsitellä toden teolla vasta Ukrainan itsenäistyttyä. Nyky-Venäjä vaikenee jälleen asiasta. Euroopan parlamentti ja yli 30 valtiota Suomi mukaan lukien on tunnustanut holodomorin kansanmurhaksi.
Näyttelyn harvinaiset kuvat ovat kahden nälänhädän silminnäkijän ottamia. Nikolai Bokan asui Pohjois-Ukrainassa ja valokuvasi oman perheensä kohtaloa maaseudulla. Olot maalla olivat vaikeat eikä kylissä ollut juuri mitään syötävää. Itävaltalainen Alexander Wienerberger työskenteli Harkovassa kemiantehtaan teknisenä johtajana ja tallensi hätää kaupungin kaduilla. Holodomor -näyttely on auki 11.5.2025 saakka.