Kesän alussa EU-parlamentti käsitteli monisanaisesti vihreää siirtymää (Green Deal) ja muita ilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyviä hankkeita (Fit for 55) täysistunnossaan Strasbourgissa. Monista yksityiskohdista kiisteltiin maiden ja puolueryhmien välillä.

Venäjä päätti kinastelun

Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssota Ukrainassa asetti keskustelua rakastavan EU-parlamentin uuden eteen: vihreä siirtymä ei ole hippien haihattelua vaan pakko. Pakko, koska Venäjä käyttää fossiilisia polttoaineita aseena länttä vastaan.

”Ongelmana raskaan liikenteen velkavetoisuus”

Nils Torvalds (Ruotsalainen kansanpuolue, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä) on perehtynyt raskaan liikenteen asioihin syvällisesti.

– Alan ihmiset ovat valistaneet minua, että koko raskaan liikenteen yrittämisen ongelmana on vekselivetoisuus. Uskon sen.

– Kun velaksi ostettu rekan nuppi on muutamassa vuodessa kokonaan maksettu, se pitää myydä kehittyviin maihin esimerkiksi Afrikassa. Jos nykyinen kalusto korvataan liian nopeasti sähköisellä, kaluston jälleenmyynti ei onnistu, Torvalds sanoo.

Siksi hän kannattaa sähköistyksen rinnalla biopolttoaineiden kehittämistä nykyisiin moottoreihin. Taas bussiliikenteen kysymykset liittyvät Suomen laajuuteen: se mikä toimii Kehä III:n sisällä, ei pelitä Nuorgamissa.

Saksalla pitkät perinteet

Politiikan vasemmasta äärilaidasta oikeaan Nato-myönteiseen (jo ennen helmikuuta 2022) laitaan siirtynyt Torvalds muistuttaa Saksan pitkästä ikävästä perinteestä nojata niin Neuvosto-Venäjään, Neuvostoliittoon kuin Venäjään.

– Jo Rapallon sopimuksessa 1922 Saksa ja Venäjä löysivät toisensa. Terästeollisuuden kriisin Saksa ratkaisi 1970-luvulla Neuvostoliiton halvan energian avulla, ja viime vuosikymmenet ydinvoimasta luopuminen on laskettu Venäjän halvan kaasun varaan, luettelee Torvalds.

– Ja nyt Saksa haalii kaiken kaasun, mikä nostaa hintoja ja pilaa markkinat, Torvalds puuskahtaa.

Bionaftaa myös mökin lämmitykseen

Nils Torvalds uskoo akkuteknologian kehittymiseen, ja uusiin keksintöihin, kuten vedyn tuottamiseen liikennepolttoaineeksi.

– Sähköbusseilla ja johdinautoillakin voi olla oma osansa järkevässä liikenteen energiapaletissa, ja tavallisten autoilijoiden sähköön siirtymisen pitää olla taloudellisesti mahdollista, toteaa Torvalds.

Itse hän harkitsee sähköauton ostamista, kun 2–3 vuoden kuluttua niiden käyttösäde pitenee 800 kilometriin. Nykyautossaan hän käyttää biodieseliä, ja sillä hän lämmittää kesämökkinsäkin Turun saaristossa.

”Ei Venäjä-riippuvuudesta Kiina-riippuvuuteen”

Elsi Kataisen (Keskusta, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä) mielestä ei ole maalaisjärjen mukaista kieltää uusien polttomoottoriautojen valmistusta EU:ssa ja tarjota ainoaksi ratkaisuksi sähkömoottoreita ja akkuja.

– Vuodenvaihteessa hyväksytty akkuasetus on Suomelle hyväksi, koska se lisää kierrätystä. Mutta kaavailtu uusien polttomoottoriautojen valmistuksen kieltäminen 2035 mennessä on virhe.

– Pahimmillaan EU siirtyy Venäjä-riippuvuudesta Kiina-riippuvuuteen, Katainen pohtii.

Isot massat ja mitat säilytettävä

Elsi Katainen pitää tärkeänä, että raskaan liikenteen poikkeukset saadaan suuressa ja harvaan asutussa Suomessa säilyttää.

– Jättirekkojen poikkeussäädökset pitää säilyttää, eli jos HCT-rekat (suuren kantokyvyn rekat) kielletään, on se vahingoksi Suomen raskaalle liikenteelle.

Hän uskoo sekä linja-autoliikenteen että latausasemien ja perusrakenteiden vaativan valtion tukea aina 2050-luvulle saakka.

– Sähköautot valtaavat joka tapauksessa alaa henkilöautoissa ilman pakottavaa lainsäädäntöäkin, Katainen toteaa.

Pienydinvoimaa ja uraanikaivoksia Suomeen?

Kun liikennettä sähköistetään ja akkuja tuotetaan kiihtyvään tahtiin, Kataisen mielestä pitää keskustella pienydinvoimaloista ja uraanin louhimisesta myös Suomen alueella.

– Ei ole kestävää, että Venäjän uraanin jäädessä pois Suomi ei tutki mahdollisuutta tuottaa sitä itse turvallisuus- ja muut asiat huomioon ottaen. Ei Suomi voi sysätä vastuuta kongolaisten pikkupoikien harteille, sanoo Elsi Katainen.

Reilua vihreää siirtymää muuallakin kuin Westendissä

Miapetra Kumpula-Natri (SDP, Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä) haluaa sosiaalidemokratian parhaiden perinteiden mukaan vihreän siirtymän kaikkien ulottuville.

– Reilu vihreä siirtymä ja kestävä talous pitää olla mahdollinen muuallakin kuin rikkaiden Westendissä. Kaikkien on päästävä mukaan, Kumpula-Natri sanoo.

Koska Suomi on laaja pohjoinen maa, pitää hänen mielestään EU:n taipua poikkeussääntöihin.

– Tiedän, että EU inhoaa poikkeuksia. Mutta raskas liikenne Suomen talvessa täytyy ottaa huomioon EU:n pyrkiessä sähköiseen liikenteen. Muuten liikkuminen käy hankalaksi Suomessa, toteaa Kumpula-Natri.

Yleistyminen pudottaa hintoja

Sähkötekniikan insinöörinä Kumpula-Natri jaksaa miettiä uusia arjen keksintöjä.

– Uskon että kaiken liikenteen sähköistymisessä tapahtuu sama ilmiö kuin kävi vaikkapa ensin kännyköiden ja sitten älypuhelinten ja kannettavien tietokoneiden kanssa. Kun tuote yleistyy, sen hinta laskee, jopa romahtaa.

EU-tason päätöksillä vaikutetaan kalliiden laitteiden yleistymiseen, ja sitä myötä hintojen laskuun. Esimerkiksi uudet sähköautot ovat vielä monen kukkarolle liian hintavia. Mutta kun sähköautojen määrä lisääntyy, syntyy kaikille tarjolla olevia ratkaisuja.

– Hetken hetken päästä syntyvät käytettyjen sähköautojen markkinat. Silloin hinta ei ole enää kynnyskysymys luopumiseen, Kumpula-Natri pohtii.

Hän harmittelee, että Norja on päässyt Suomen edelle sähköbussien ottamisessa käyttöön kaupunkiliikenteessä.

– Jos haluamme tehdä reilulla vihreällä siirtymällä bisnestä, pitää meidän olla ensimmäisten joukossa kehittämässä raskaan- ja bussiliikenteen sähköistämistä.

– Suomalaisten täytyy kehittää parempia ratkaisuja ja toimivampia applikaatioita ihmisten liikkumiseen. Viimeisenä tuleva ei voi tehdä siirtymästä kannattavaa liiketoimintaa ja saada sitä kautta lisää työpaikkoja, sanoo Miapetra Kumpula-Natri.