Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Suomessa lakkoiltiin maailman­ennätystahtiin 1970-luvulla. Nykyisin lakkoilun kärkimaa on Ranska.
Aihe: Työtaistelut

Epäsuositun lakkoilun seuraukset ovat kaikkien suosiossa

Lakko on järjestäytyneen työväestön tapa ulosmitata työn tuottavuuden nousu.

Teksti Jaakko Takalainen
Kuva STTKn arkisto/Liisa Valonen
Julkaistu

Ekonomisti Antti Koskela on tehnyt tutkimuksen lakkoilusta Suomessa ja vertaismaissa otsikolla Hanskat tippui.

Epäsuositun lakkoilun seuraukset ovat kaikkien suosiossa: ensimmäinen yleislakko 1905 johti yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, ja jatkossa Suomen itsenäistymiseen.

Tutkimus mukaan lakkoilun määrä on Suomessa suorastaan romahtanut viime vuosikymmeninä.

– Lakkojen vähentyminen on selvä trendi kaikissa kehittyneissä teollisuusmaissa, myös Suomessa, kuittaa Antti Koskela.

Lakon suosio ja perusteet

Antti Koskelan mukaan lakkoilun yleinen hyväksyttävyys on yhä tärkeämpää. Viime vuosien suosituin työtaistelu oli Tehyn toteuttamat painostustoimet vuonna 2007 (”Sari Sairaanhoitaja”).

Koskela käsittelee myös ahtaajien työtaistelua vuonna 1991.

”Ahtaajien satamalakkoon vuonna 1991 suhtauduttiin yhteiskunnassa kylmästi. Vain työväenlehdistössä ja puoluepoliittisesti vasemmalle virittyneessä mediassa työtaistelu sai hyväksyntää. Esimerkiksi Savon Sanomissa uutisoitiin: AKT:tä eivät talouden tosiasiat tai turha solidaarisuus muita kohtaan juuri pidättele. Lakkoon vaan vaikka koko maan talous romahtaisi.”

”Toisaalta, jos AKT olisi tuolloin myöntynyt, työnantajat olisivat voineet vetää johtopäätöksen, etteivät edes kaikkein vahvimman työtaisteluaseman saavuttaneet ammattiryhmät kykene ulosmittaamaan palkankorotuksia vaikeissa taloustilanteissa.”

”Tätä työnantajat olisivat voineet myöhemmin käyttää hyväksi”, kirjoittaa Koskela.

1970-luvulla eniten lakkoja

Historian valossa suomalaiset panivat perää penkkiin maailman ahkerimmin 1970-luvulla.

Lakkoja oli silloin vajaa 1 500 ja niissä menetettiin noin miljoona työpäivää. 2000-luvun ensikymmenellä lakkoja oli 124 ja työpäiviä meni haaskioon noin 150 000.

Runsaan lakkoilun helpoin selittäjä oli nuorten miesten suuri määrä.

– Lakko on kuitenkin palkansaajien viimeinen ja tehokkain väline edunvalvonnassa, rahan siirtämisessä työlle pääomalta. Harkiten ja tehokkaasti käytettynä lakko estää yhteiskunnan eriarvoistumisen, pahimmillaan luokkayhteiskunnan synnyn, Antti Koskela tähdentää.

Artikkeli on julkaistu lehdessä 1/2022.

Sinua voisi kiinnostaa myös

  • Lakkosanastolla muokataan mielipiteitä

    Julkaistu: |
    Aihe: Työtaistelut
  • Uhkavaatimus

    Julkaistu: |
    Aihe: 60 vuotta sitten