Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle
Aihe: Työelämä

Tutkimus: Työpaikoille pääsi syntymään koronan aikana kehittymistyhjiö

SAK:n työolobarometri kertoo, että korona-aikana kärsivät erityisesti työntekijöiden kehittymismahdollisuudet. Huoli ikääntyvien työssä jaksamisesta sai SAK:n tekemään aiemmin syksyllä uuden työaika-avauksen.

Julkaistu

– Pääsääntöisesti työelämän laatu on parantunut, mutta työnantajalta saatu tuki kehittymismahdollisuuksissa romahti korona-aikana, tiivistää SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen.

Kaksi vuotta sitten juuri ennen koronapandemian alkamista lähes kaksi kolmesta (65 %) SAK:n liittojen työssäkäyvästä vastaajasta arvioi, että työnantaja huolehtii hyvin kehittymismahdollisuuksista. Vastaava tilanne oli viime keväänä enää joka toisella (52 %). Myös työnantajan tarjoamaan koulutukseen osallistuneiden osuus laski peräti 20 prosenttiyksikköä 58 prosentista 38 prosenttiin.

– Työnantajan tarjoaman koulutuksen väheneminen on huolestuttavaa. Iso osa oppimisesta tapahtuu työn kautta. Nykyinen työelämä menee kuitenkin nopeasti eteenpäin, jolloin oppiminen edellyttää erillistä koulutuspanostusta työnantajalta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus nojaa työn tuottavuuden kasvuun, jota voidaan vauhdittaa työntekijöiden osaamista parantamalla, Ari-Matti Näätänen toteaa.


Jaksaminen työelämässä huolestuttaa


On erittäin huolestuttavaa, että SAK:n liittojen työssäkäyvistä 60 vuotta täyttäneistä jäsenistä vain joka neljäs on varma, että pystyy jatkamaan nykyisessä työssä nykyisellä tavalla kahden vuoden kuluttua.

– Jos haluamme ihmisten jaksavan fyysisesti ja henkisesti terveenä työuransa loppuun saakka, tarve työn huokoistamiselle työuran loppupäässä on ilmeinen. Vastaajista enemmistön mukaan heidän työtään olisi mahdollista muokata siten, että työaikaa ja työmäärää voisi vähentää nykyisestä, Ari-Matti Näätänen sanoo.

SAK on laatinut ikääntyneiden työssä jaksamisen ja elämänlaadun parantamiseksi konkreettisen työaika-avauksen. Se sisältää ehdotuksen osa-aikarahasta, jolla tuettaisiin 60- ja 61-vuotiaiden siirtymistä määräajaksi osa-aikatyöhön.

– SAK:n työolobarometrin yli 60-vuotiaista vastaajista lähes kolme neljästä (73 %) haluaisi siirtyä ainakin joksikin aikaa lyhennetylle työajalle. Useille se ei ole taloudellisesti mahdollista, vaikka tarve olisi sekä terveyden että työuran jatkumisen kannalta perusteltu.

– SAK:n työolobarometrin yli 60-vuotiaista vastaajista lähes kolme neljästä (73 %) haluaisi siirtyä ainakin joksikin aikaa lyhennetylle työajalle. Useille se ei ole taloudellisesti mahdollista, vaikka tarve olisi sekä terveyden että työuran jatkumisen kannalta perusteltu.