Työn tuottavuuden hidas kasvu on vakava taloudellinen ongelma Suomessa. Usein siihen etsitään ratkaisua investoimalla laitteisiin ja työntekijöiden osaamiseen.

– Niillä on tärkeä merkitys, mutta enemmän pitäisi kiinnittää huomiota henkilöstön rooliin ja mahdollisuuksiin vaikuttaa sekä omaan työhönsä, että itseään koskeviin tuotannollisiin päätöksiin, sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

SAK selvitti asiaa tutkimuksella, johon haastateltiin SAK:laisten liittojen työssä käyviä jäseniä. Tulokset vahvistavat sen, että henkilöstön hyvät vaikutusmahdollisuudet työssä sekä osallisuus omaan työhön liittyvässä päätöksenteossa lisäävät henkilöstön halua ideoida tuote- ja palveluparannuksia työpaikalla.

– Niillä puolestaan on myönteinen vaikutus työn tuottavuuteen. Voi myös sanoa, että työn tuottavuuden kasvu on palkankorotusten paras ystävä.

Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan yritykset, joissa työntekijät otetaan laajasti mukaan itseään koskevien toimintojen suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä hyödynnetään data-analytiikkaa ja verkostoitumista, tuottavat kymmenkertaisella todennäköisyydellä uusia tuotteita tai palveluita markkinoille verrattuna yrityksiin, joissa tämä ei ole arkipäivää.

Henkilöstön osallistaminen laajasti tarkoittaa, että johto luottaa työntekijöihinsä ja arvostaa heitä. SAK:n tutkimusaineistosta ilmenee, että työntekijät, jotka kokevat johdon luottavan työntekijöihin, voivat terveydellisesti selvästi paremmin kuin verrokkinsa, jotka työskentelevät työpaikoilla, joissa johto ei luota työntekijöihin. Tällä on suuri merkitys työntekijöiden sairastavuuteen ja työmotivaatioon, Juha Antila painottaa.

SAK kysyi yli 50-vuotiailta työntekijöiltä, miten he arvioivat kykyään jatkaa työskentelyä vanhuuseläkeikään asti. Kävi ilmi, että erot johdon luottamusta nauttivien ja sitä ilman olevien työntekijöiden välillä ovat suuret. Paljon johdon luottamusta nauttivista melkein puolet (46 %) ei koe suuria haasteita työskentelemisessä vanhuuseläkeikään asti. Luottamuspulasta kärsivien työntekijöiden vastaava osuus oli yli puolta pienempi (21 %).

– Tulokset osoittavat, että työpaikan toimintatavoilla on erittäin merkittävä vaikutus työuriin ja siihen toteutuuko tavoite pidentää työuria, sanoo Juha Antila.

SAK:n haastattelututkimukseen vastasi 1206 SAK:laisten liittojen työssäkäyvää jäsentä. Tutkimuksen toteutti Kantar Public puhelinhaastatteluna maalis-toukokuussa 2023.