Työaikakeskustelun ytimessä normina tai tavallisena näyttäytyy viisipäiväinen tietotyöntekijän työviikko. Kuitenkin jo nyt tehdään hyvin erilaisia ja eri mittaisia työaikoja.

Tietyillä aloilla voidaan tehdä jaksotyötä, ja sille on myös tarvetta. Esimerkiksi kuorma-autonkuljettajilla jaksotyö tarkoittaa 80 tuntia työtä kahden viikon jaksossa. Sen sisällä voidaan tehdä useita jopa 15 tunnin mittaisia työpäiviä viikossa. Työviikko voi hyvinkin olla nelipäiväinen, mutta tarkoittaa hyvin erilaista asiaa kuin mitä uusissa työaikakokeiluissa on puhuttu.

Jaksotyö tekee vapaa-ajan viettämisestä vaikeaa, kun työajat ovat epäsäännölliset ja tiedossa vain lyhyeksi ajaksi eteenpäin. Esimerkiksi kuorma-autonkuljettaja tietää vain työpäivän alkamishetken, ei sen päättymistä. EU:n työaikadirektiivi määrittää lepoajaksi 11 tuntia. Jaksotyössä tätä aikaa voidaan lyhentää jopa vain seitsemään tuntiin.

- Jaksotyö voi kuitenkin olla tappavan raskasta. Työpäivä voi alkaa ja päättyä jakson aikana työehtosopimusten rajoissa liki milloin tahansa, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa.

Vuorotyö on jo sinällään terveysriski. Riskiä kasvattaa, että jaksotyön vuorot ovat ennakoimattomia ja epäsäännöllisiä. Tarvitaan ratkaisuja, jotka parantavat työhyvinvointia jaksotyössä.

- Yritykset säästävät euroja hinnalla millä hyvänsä. Työehdoista ja työajoista neuvotellessa ovat vastakkain työnantajan puolelta raha, työntekijöiden puolelta terveys, Kokko sanoo.

Iso ongelma on, että jaksotyössä työntekijä ei itse pysty vaikuttamaan työaikaansa. Hän ei voi päättää sen enempää työn alkamisesta kuin päättymisestä.

Liukuvaa työaikaa tietotyössä tekevä voi aloittaa työt esimerkiksi kello 7-9 välillä – ja myös lähteä silloin kun huvittaa. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työaikoihin lisää tutkitusti työtyytyväisyyttä ja vähentää sairauspoissaoloja.

Työaikakeskustelussa tulee katsoa koko kenttää erilaisine työaikamuotoineen. On tartuttava myös jaksotyön ongelmiin, jotta esimerkiksi työvoimapulasta kärsivän kuljetusalan työntekijöiden työhyvinvointia voidaan parantaa.

- AKT:ssa työajan lyhentäminen nähdään osana työelämän kehittämistä, jolla työssäkäyvien elämänlaatua parannetaan muun muassa helpottamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. AKT:n pitkäaikaisena tavoitteena on vuosityöajan lyhentäminen ansiotasoa laskematta, AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom kertoo.