Aihe:
Vuosi 2022
Nämä asiat muuttuvat vuonna 2022
Vuodenvaihteessa muuttui jälleen moni palkansaajan elämään vaikuttava laki. Listasimme keskeiset muutokset.
Teksti
Karoliina Öystilä
Julkaistu
- Yhteistoimintalaki uudistui. Suurin muutos lakiin on jatkuvan vuoropuhelun malli. Yhteistoiminnan osapuolten tulee keskustella lähtökohtaisesti vähintään neljästi vuodessa, ellei toisin sovita.
- Hätätyösäännöksen rikkominen muuttui rangaistavaksi teoksi. Tahallisesti tai huolimattomuudesta teetetystä hätätyöstä tai hätätyöilmoituksen tekemättä jättämisestä voidaan rangaista työnantajaa tai tämän edustajaa sakkorangaistuksella. Tällä pyritään edistämään työsuojelua ja estämään hätätyön väärinkäytöksiä.
- Lomautettujen työnhakijoiden opintojen pää- tai sivutoimisuutta ei ole korona-aikana tutkittu TE-toimistossa eikä opiskelu ole siten vaikuttanut lomautuksen aikana maksettavaan työttömyysturvaan. Tämä poikkeus päättyi 31.12.2021.
- Työttömille ja lomautetuille maksettaviin ansiopäivärahoihin tehtiin indeksikorotukset. Vuonna 2021 työttömäksi jääneiden päiväraha nousi vuodenvaihteessa useimmiten noin yhdeksän euroa kuukaudessa. Myös peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousivat ja ovat vuonna 2022 34,50 euroa päivässä.
- Pohjoismainen työvoimapalvelumalli tulee voimaan 2.5.2022. Uudessa mallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan on haettava kuukaudessa 0–4 työpaikkaa, jotta oikeus työttömyysturvaan säilyy. Määrä sovitaan TE-toimiston kanssa. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä tulee muistutus, joka ei vaikuta työttömyysetuuden maksamiseen. Jos työnhakija laiminlyö toistuvasti työllistymissuunnitelmansa toteuttamisen, seuraamukset kiristyvät.
- Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden alaikäraja nousee 18 vuoteen 1.8.2022. Alle 18-vuotias ei voi enää kerryttää ansiopäivärahan työssäoloehtoa. Työssäoloehtoa ei kerrytä työ, josta ei ole maksettu työttömyysvakuutusmaksua. Muutos johtuu oppivelvollisuuden pidentämisestä. Alle 18-vuotias ei voi enää kerryttää työssäoloehtoa, vaikka oppivelvollisuus olisi päättynyt alle 18-vuotiaana. Työssäoloehtoaikaa voi kerryttää 17-vuotiaana tehdyllä työllä vain 1.8.2022 asti.
- Perhevapaauudistus tulee voimaan 1.8.2022. Tavoitteena on, että hoitovastuu jakautuu perheissä tasaisemmin ja yhdenvertaisuus sekä tasa-arvo työelämässä vahvistuvat. Uudistuksella tavoitellaan myös perheiden valinnanmahdollisuuksien ja järjestelmän joustavuuden lisäämistä.
- Sairauspäivärahajärjestelmään tulee työhön paluun tukemiseksi ja kuntoutustarpeen tunnistamiseksi kaksi uutta tarkistuspistettä 150 ja 230 sairauspäivän kohdalle. Hyvän työterveyshuoltokäytännön asetukseen lisätään lisäksi säädös työhön paluun tuen toimintakäytännöistä. Toimilla tavoitellaan pitkittyneiden sairauspäivärahakausien vähentämistä.
- Eläkeikä nousee vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaisesti. Alin vanhuuseläkeikä nousee vuosittain kolmella kuukaudella. Esimerkiksi vuonna 1958 syntyneillä alin eläkeikä vuonna 2022 on 64 vuotta. Vuosina 1962–1964 syntyneillä alin eläkeikä on 65 vuotta. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä alin vanhuuseläkeikä on kytketty eliniänodotteeseen.
- Elinaikakerroin on vuonna 2022 0,94659. Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1960 syntyneiden vuonna 2022 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,341 prosenttia.
- Perhe-eläkeuudistus tuli voimaan vuoden alusta. Myös avopuolisot tulevat tietyin edellytyksin perhe-eläkejärjestelmän piiriin ja lasten perhe-eläkkeisiin tulee parannuksia. Leskeneläkkeen kesto rajataan 10 vuoteen. Rajaus ei koske ennen vuotta 1975 syntyneitä leskiä eikä maksussa olevia leskeneläkkeitä.
Tämä artikkeli on julkaistu lehdessä 2/2022.