Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Korkeaan inflaatioon pitää vastata tuntuvilla palkankorotuksilla

Kuva Anne-Maarit Valli
Julkaistu

Kun ostovoiman heikkeneminen uhkaa suomalaisten toimeentuloa, tarvitaan kunnolliset palkankorotukset. Tässä koko ammattiyhdistysliikkeen pitää pystyä yhteistyöhön. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n syysvaltuustossa 23.11. Helsingissä puhunut puheenjohtaja Ismo Kokko peräänkuuluttaa SAK-laisia liittoja tavoittelemaan yhteistä, reilua palkankorotuslinjaa, joka ei tule vientiteollisuuden työnantajien sanelemana.

Mallia näyttää se, miten Saksan vientiteollisuudessa solmittiin kahden vuoden sopimuskaudelle yhteensä 8,5 % palkankorotukset sekä veroton 3000 euron kertakorvaus.

- Suomessa verottomista korvauksista ei ole ainakaan vielä käyty yhteiskunnallista keskustelua. Poikkeustilanne vaatisi kuitenkin poikkeuksellista ajattelua, sanoo Kokko.

Talven neuvottelukierroksesta näyttää tulevan erityisen vaikea sekä inflaation että työnantajien tiukan keskinäisen koordinaation takia. Yksityissektorin työnantajat haluavat jälleen vientiteollisuuden ratkaisun neuvottelupöytien katoksi. Mallista on luovuttava, se ei ota huomioon alakohtaisia tarpeita käytännössä lainkaan.

AKT:n tavoite on neuvotella valtakunnallisiin työehtosopimuksiin uudistuksia nimenomaan työelämän laatukysymysten osalta. Näistä keskeisempiä ovat esimerkiksi työ- ja lepoajat sekä erilaisten haittojen ja olosuhteiden mukanaan tuomat erityispiirteet.

- Viime kevään kunta-alan tiukat työehtoneuvottelut todistivat meille muille tarpeen vahvasta sitoutumisesta tavoitteisiin. Puhumalla pääsee harvoin neuvottelupöydässä tyydyttävään lopputulokseen. Kunta-ala osoitti, että tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan myös järjestöllistä painostusvoimaa.

AKT:n 2. varapuheenjohtaja Niko Blom muistutti puheessaan kevään 2023 eduskuntavaaleista, jossa AKT:lla on omia tavoitteitaan.

- Toivotaan, että kevään eduskuntavaalien jälkeen maahan saadaan sellainen hallitus, joka on valmis tekemään työntekijämyönteistä politiikkaa, Blom linjaa.

Nyt näyttää siltä, että työnantajapuoli haluaa kriisiyttää tes-neuvotteluja, millä vaikutetaan myös vaalikevääseen. Näin ei olla sopimassa pelkästään työehtosopimuksista, vaan yhteiskunnan suunnasta. Vaalien lopputulos vaikuttaa paitsi siihen, ketkä päättävät, myös siihen miten lainsäädäntöä kehitetään ja miten se vaikuttaa esimerkiksi työn tekemisen ehtoihin, sopimusjärjestelmiin tai jopa mahdollisuuksiin käydä työtaisteluja. Siksi on tärkeää, että vaaleissa äänestetään ja edustajat valitaan tietoisena siitä, millaista politiikkaa he edustavat. Yksi AKT:n vaalitavoitteista on esimerkiksi järjestöjen kanneoikeus.