Työn, luokan ja sukupuolen kysymyksiä tutkiva Katariina Mäkinen Tampereen yliopistosta katsoo vaikutusta olevan sillä, miten koko yhteiskunnallinen keskustelu on kehystetty: millainen järkeily on omaksuttua ja hyväksyttyä.

– Työnantajapuoli pystyy argumentoimaan keskustelussa valmiiksi oman alansa kehyksessä. Ekonomismin läpilyönnistä on tutkimustakin.
Näin ei ole aina ollut.

– Tapahtuiko käänne sitten Sipilän hallituksen aikaan, mutta yksi asia mikä siihen liittyy on, että ekonomit pääsevät kommentoimaan poliittista keskustelua asiantuntemustaan laajemmalle.

Mäkisen mukaan on kiinnostavaa, mikä julkisessa keskustelussa määritellään edistykselliseksi ja mikä taantumukselliseksi. Hänen mukaansa ekonomismi ei huomioi vallitsevaa ekologista todellisuutta.

– Ekonomismin katse tulevaisuuteen on katse jonnekin, mitä ei koskaan tule olemaan, koska se perustuu oletukselle, että kaikki jatkuu ennallaan.

Saavutukset on unohdettu

Työelämän tutkija Satu Ojala Tampereen yliopistosta ihmettelee usein toistuvia väitteitä siitä, että ay-liike jäykistäisi työmarkkinoita.

– Työpaikoilla voidaan nytkin sopia tessiä tai työlainsäädännön asettamia minimejä paremmista ehdoista, kuten korkeammista palkoista. Ei siihen tarvita työntekijää suojaavan järjestelmän purkamista.

Ojalan mukaan Suomen lainsäädäntökään ei ole erityisen jäykkää työnantajan näkökulmasta. Hän korostaa luottamukseen nojaavan ja vastavuoroisen neuvottelujärjestelmän saavutuksia ja ihmettelee mielikuvaa ay-liikkeestä menneisyyden haamuna.

– Onhan jo liittojen ja SAK:n sivuilla aika mittava ehdotusten kirjo ja he ovat myös hyvin ajan tasalla toimialojensa tilanteista. Lainsäätäjä ei voi koskaan olla niin hyvin kartalla yksittäisistä aloista.

Tutkijan mukaan suomalainen ay-liike on pystynyt ”hyvässä yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa” myös asettamaan yhteisiä standardeja kestävälle tasolle.

– Koordinoitu palkka ei ole Suomen kilpailukykyä romuttanut.

Kriisiaikoina tarvitaan vakautta

– Se onkin vaikea vastattava, mistä johtuu yleinen mielikuva, että me olemme jarrumiehiä tai -naisia, sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila. – Olen ajatellut, että Suomessa se liittyy siihen, että ay-liike on vuosikymmenet ollut osa establishmentia.

Antilan mukaan kolmikannan logiikkaan ei istu se, että huudellaan populistisesti ja kerätään irtopisteitä.

– On historian saatossa muodostunut tilanne, että vältämme löysiä ja vääristeleviä heittoja. Työnantajapuolella taas on kovaäänisiä ja hyvin verkostoituneita ihmisiä, jotka haluavat lopettaa tämän prosessin ja koko sosiaalidialogin, jotta ay-liike pystytään tuhoamaan.

”Pointti oli ay-liikkeen tuhoaminen”

Antilan mukaan on ”hullu tilanne”, että työntekijän hyvä asema nähdään vastakkaisena kilpailukyvylle.

– Hallituksen ja järjestöjen tuoreessa Työ 2030 -raportissa todettiin esimerkiksi, että henkilöstön asemaa vahvistamalla, ihmisten hyvinvointia lisäämällä ja ideoita kuuntelemalla myös tuotannolliset tulokset ovat parempia.

Turvallinen ympäristö on turvallisempi myös yrityksille.

– Mutta halutaan kilpailuttaa, pätkiä, rikkoa ja halpuuttaa. On aivan mielipuolista tuoda takaisin 1800-luvun elämänmallia tässä verkostoituneessa maailmassa, joka on täynnä keskinäisiä riippuvuussuhteita.

Antilan mukaan Suomessakin on havaittavissa niin sanottua union busting -toimintaa, vaikka järjestäytyminen ja työmarkkinat toimivatkin varsin eri tavalla kuin Yhdysvalloissa, josta ilmiö on tuttu.

– UPM:n tapaus on hyvä esimerkki. Eihän niiden aiheuttamassa härdellissä ollut mitään taloudellista pointtia. Pointti oli ay-liikkeen tuhoaminen.